lauantai 26. syyskuuta 2015

Tilataideteos Sofi Oksanen

Olen lukenut kaksi Sofi Oksasen kirjaa. Kummankin jaksoin lukea loppuun, mutta sen enempää ne eivät minulle antaneet.

Puhdistuksessa häiritsi siihen liimattu raflaaava oheisjuoni, prostituutiotarina, jonka mukana ololle en keksinyt mitään muita syitä kuin kaupallisia. 

Kun kyyhkyset katosivat herätti minussa positiivisia odotuksia jotka eivät sitten täyttyneet. Kirjan alkuun saaminen oli vaikeaa. Ensin en lainkaan käsittänyt, kuka siinä oli äänessä ja mistä siinä kerrottiin. Ensimmäiset neljäkymmentä sivua menivät täysin ohi, ja niin oli pakko googlata lehtikritiikkejä. Niistä sain riittävät perustiedot, joiden pohjalta lukeminen alkoi jotenkin sujua.

Uusin romaani Norma on nyt ilmestynyt. Julkistaminen oli mediatapahtuma.

Sofi Oksanen on yhtä paljon tilataideteos kuin kirjailija. Ulkoinen olemus on osa tätä installaatiota. Kuvitellaan, että hän näyttäisi samalta kuin toinen merkittävä naiskirjailija Eeva Tikka. Saataisinko Tikan kasvoilla mediaväki paikalle, jos hän olisi kirjoittanut Oksasen kirjat?

Toisaalta onhan se hienoa, että kirjallisuudellakin on mediatähtensä muistuttamassa kirjallisuuden merkityksestä, joten antaa mennä vain, Sofi Oksanen.



Vasemmalla Sofi Oksanen ja oikealla Eeva Tikka.


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

En minäkään Oksasen kirjoja ymmärrä, mutta voivat ne silti joillekin olla ymmärrettäviä ja jopa parasta, mitä on koskaan kirjoitettu. Se, ettet sinä tai minä pidä jonkun teoksista, ei tee niistä teoksista turhia tai huonoja tai kirjoittajasta "turhaa julkkista"...

Oksasen ulkonäkötyyli on ihana. <3

- Elsa

Arto Köykkä kirjoitti...

Olet aivan oikeassa. Tiedän monia hyviä kirjoja, jotka luokittelen hyviksi, vaikka en niistä pidäkään.