Pertti Jarla rakentaa suositun Figerpori-sarjakuvansa sanallisen leikittelyn varaan. Useimmat ideat pohjautuvat sanojen kaksoismerkitykseen. Monet aiheensa Jarla saa yleisöltä, mutta joka tapauksessa sanaleikit vaativat kielellistä lahjakkuutta niiden piirtäjältä.
Aivan joka kerta Jarla ei onnistu. Kuluneella viikolla hänen aiheenaan oli rippikoululaisen kauhunhetki. Nuori Heimo tapaa itseään kolme kertaa isomman ihmisen, ja tämä esittäytyy hänen isosekseen.
Jarlan piirroksessa ei näy merkkiäkään siitä piilomerkityksestä, joka tekee isosesta niin ovelan sanan. "Isonen" on nimittäin diminutiivi, pienennyssana adjektiivista "iso" samaan tapaan kuin "tähtönen" ja ”kirjanen" ovat diminutiiveja sanoista "tähti" ja "kirja". Niinpä isonen on jotain, mikä on yhtä aikaa suuri ja pieni.
Perin taitavasti "isonen" kertoo, millaisia ihmisiä isoset ovat. He ovat selvästi vanhempia kuin rippikoululaiset, mutta eivät vielä ole aikuisia. He pystyvät kantamaan vastuuta, mutta vain kohtuullisen kokoisia asioita. Suurimmista murheista he saavat olla vapaina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti