torstai 24. syyskuuta 2020

Hiljainen kansa

Reijo Kelan Helsingissä Vanhan ylioppilastalon tienoilla toteuttama City Man on niitä harvoja tanssitaiteellisia esityksiä, jotka ovat osuneet minussa johonkin ydinhermoon. Kela vietti viikon verran lasikopissa koko kansan nähtävänä. Hän nukkui makuupussissa, loikoili kylvyssä ja tanssi radion tahtiin.

Toisen kerran törmäsin Kelan teokseen, kun pohjoisen matkatessa oli pakko mitään aavistamatta pysähtyä Suomussalmella hänen Hiljaisen kansansa kohdalla. Peltoaukeamalle oli pystytetty satoja variksenpelottimen näköisiä keppiukkoja ja -akkoja.

Viime kesän lomamatkalla tiesin jo odottaa Hiljaista kansaa, että siinä pidettäisiin tauko. Hyvän aikaa kävelin sen keskellä. Samalla mietin, olinko jossain muuallakin nähnyt jotain samanlaista.

Tänään vanhoja muistiinpanoja selatessani huomasin, että eräänä syysaamuna klo 9.14 hiljainen kansa oli odottanut Järvenpään asemalla Helsinkiin vievää junaa. Siinä matkustajajoukossa oli mykkää jököttämistä, jossa oli suorastaan taiteellista tehoa.


Ei kommentteja: