Pakolaiset, talousongelmat, uusimuotoinen avioliitto,
Jumalaan uskominen ja ei-uskominen, Euroviisut ja Perttti Kurikan nimipäivät,
futismaajoukkueen pelitaktiikka, sote, kirkon ja valtion suhteet, Vesa-Matti
Loirin laulutaito, Ukraina-pakotteet, koulujen uskonnon opetus, Kreikan
tilanne...
Monista asioista minulla ei ole niin jyrkän
selvää mielipidettä kuin jotkut haluaisivat. Sen sijaan
tunnen putoavani toisilleen huutelevien rintamien väliin.
Olisiko keinoja, joilla tätä kaaosta voisi hallita?
Nyt olen ruvennut kuvittelemaan, että
pääni sisällä on kaksisataa äänivaltaista
edustajaa, niin kuin eduskunnassa on kaksisataa kansanedustajaa. Olen ruvennut
kutsumaan niitä artonedustajiksi.
Olen havainnut, että monissa kiistakysymyksissä
mielipiteeni syntyy äärimmäisen tiukan äänestyksen
jälkeen. Välillä tulos on selvä,
mutta vähemmistöön jääneitä artonedustajia on kuitenkin
huomattava määrä. Kummallisimpia ovat ne tilanteet,
kun huomaan esimerkiksi moraalisista syistä asettuvani vähemmistön
kannalle.
On tietysti niitäkin asioita, joista artonedustajat
ovat yksimielisiä. Taannoinen kansanedustaja Olli
Immosen natsihenkinen viesti ei saanut minun päässäni yhtäkään kannattajaa. Niin öklö
se oli.
3 kommenttia:
Luin tämän ääneen puolisolleni, joka on käynyt erään hurmoshenkisen liikkeen rippikoulun uskontoon liittymättömistä syistä (rippileiri järjestettiin puolisolle tutuilla paikoilla).
Totesimme yhdessä, että rippipapilla on hurjan suuri vaikutus siihen, miten ihmisen suhde uskontoonsa kehittyy.
Niin, että ei mulla muuta kuin kiitos sinulle, Arto.
(Mies erosi kirkosta päiviräsäsellisistä syistä järkiargumenteistani huolimatta. Minä uskon edelleen. Ja joo, tämä oli sitä positiivista palautetta)
Saanko kopioida ideasi "artonedustajista" (muuttaen ne tietysti itseni ja eri persoonallisuuksieni edustajiksi) omaan käyttöön? Kuulostaa käyttökelpoiselta tavalta pohtia omia mielipiteitään ja ajatuksiaan, vaikkei niitä koskaan tarvitsisi ääneen kenellekään kertoakaan. :) Minusta kun on hyvä olla asioista edes jotain mieltä, vaikkei siitä tarvitsisikaan puhua.
Siitä vain. Sehän on vain hauskaa nähdä ajatustensa vaeltavan maailmalla.
Lähetä kommentti