Tänään kirkoissa on saarnattu erittäin omituisesta
raamatunkohdasta: Ensin Jeesukselta ja hänen oppilailtaan tullaan vaatimaan Kapernaumissa
temppeliveroa. Lyhyen keskustelun jälkeen Jeesus antaa Pietarille
ohjeen mennä järvelle kaloja onkimaan. Ensimmäisen saaliskalan suusta löytyisi
hopearaha, jonka turvin vero maksettaisiin.
Sitten on raamatunkertomuksen jatko: ”Pietari lähti kaupungin torille ja osti onkikauppiaalta ongen ja
matokauppiaalta madon. Hän meni venerantaan, otti yhden veneen ja sanoi: ‘Herra
käski minun mennä kalaan.’ Ja he antoivat hänen mennä. Niin hän souti järvelle
ja heitti onkensa veteen, ja tapahtui niin kuin Jeesus oli sanonut. Ensimmäisen
kalan suussa oli hopearaha. Kului kaksi hetkeä, ja Pietari palasi retkeltään
häntä odottaneen Jeesuksen ja muiden oppilaiden luo. Hän näytti hopearahaa ja sanoi:
‘Tässä on raha. Nyt voin maksaa sinun ja meidän muidenkin puolesta.’”
Paitsi että tätä jatkoa ei ole koskaan kirjoitettu.
Oikea
raamatunkertomus päättyy Jeesuksen sanoihin, eikä Pietarin jatkotoimista mainita
mitään. Luultavimmin Jeesus ei koskaan tarkoittanut, että hänen Pietarille
osoittamansa sanat olisi tullut ottaa kirjaimellisesti todesta. Ironiaahan tuo
on ja esimerkki Jeesuksen opetusmenetelmien moninaisuudesta ja hänen kutsustaan
ymmärryksen käyttöön. Siksi aprillipilatkin kuuluivat hänen valikoimiinsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti