Tätäkin tapahtui vuonna 2012

Lasten murhaaja Jammu Siltavuori kuoli, ja yhteiskunnan alimpana pidetyn ihmisen paikka vapautui.

Stadionin verran irlantilaisia lauloi joukkueestaan ylpeänä senkin jälkeen, kun se oli jäänyt pelkillä tappioilla EM-kisojen alkulohkoon.

Suomen lapset pelastettiin siirtämällä itsenäisyyspäivänä Tuntemattoman sotilaan alkamisajankohta myöhempään iltapäivään.

Venäjällä on kehitetty ”drop box” -systeemi. Äidit pääsevät eroon ei-toivotuista vauvoista.

Norjalaiset psykiatrit eivät osanneet päättää, onko Anders Breivik normaali vai epänormaali.

Iltalehti järjesti lukijoilleen yleisöveikkauksen siitä, kuka tulisi voittamaan yleisöäänestyksen.

Dr. Fill -niminen ohjelma otti New Yorkissa mittaa 600 ristikkoharrastajasta ja sijoittui sijalle 141. Sillä oli vaikeuksia huumoria sisältävien vihjeiden kanssa.

Pirkkalan kuuluisin polkupyöräilijä Jouko Turkka täytti 70 vuotta.

Tampereen Patosillasta nyysittiin ihmisten sinne kiinnittämät rakkauslukot ja sulatettiin taiteen nimissä mötikäksi.

MM-karsintapelissä Saksa johti Ruotsia vastaan jo 4-0. Pelin 62. minuutilla Zlatan kavensi. Lisäajan viimeisellä minuutilla Ruotsi tasoitti. Ruotsi teki jalkapallohistorian ruotseimmat ruotsit.

Heikomman aineksen kykyjä epäiltiin pahanpäiväisesti.

Päivittäistavarakaupat ilmoittivat, että kaikilta alle 30-vuotiaan oloisilta ruvetaan tarkistamaan henkilöpaperit, jos he ostavat tupakkaa tai alkoholia.

Iltapäivälehtiin ilmestyi juttutyyppi, jossa kerrotaan, että joku on kuollut jossain ja joku toinen on vieläpä löytänyt ruumiin. Erityisinä paikkoina on mainittu ikämiesjääkiekkopeli, juoksutapahtuma, näytelmän harjoitukset, huoltoaseman vessa ja metsä.

Joku suomalainen oli katsonut suomalaisilta evättyjä Kansainvälisen jääkiekkoliiton Youtube-kanavan kisalähetyksiä. MTV:n mukaan kyseessä oli varkaus.

Eräänä heinäkuisena aamuna radiouutisissa kerrottiin, että Aasian pörssit olivat laskeneet 0,4 prosenttia.

Kirjailija Lassi Nummi kuoli. Hän oli se mies, joka sanoi: Aina vain itsepintaisesti palautan mieleeni, toistan ja toistan: / ilo on olemassa. Jossakin on ilo.

Tämäkin on uskonnollista painostusta

Kun mainitaan sanapari "uskonnollinen painostus" useimmat ajattelevat traktaattien jakajia, herätyskokouksia tai amerikkalaisia TV-evankelistoja. Monella on joku tuttava tai sukulainen, joka on manipulaation keinoin imetty mukaan Jehovan todistajiin tai muuhun ääriliikkeeseen.

Uskonnollinen painostus voi tuottaa vuosikymmenten mittaisen trauman. Siitä voi sairastua niin pahasti, että kääntää aina selkänsä, kun sana "Jumala" jossain mainitaan.

Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen arkipäiväiseen painostukseen, joka vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan.

Olen muistellut muuatta leskinaista, joka heti miehensä kuoleman ja kolmekymmentä vuotta kestäneen avioliiton jälkeen tuli liittymään kirkkoon. Ei ollut enää miestä, joka olisi sen häneltä kieltänyt.

Eikö painostusta ole sekin, että ihminen pakotetaan vaikenemaan vakaumuksestaan?

Niinpä myötätuntoni ei ole vain uskonnon uhrien puolella, vaan myös niiden, jotka ovat kärsineet uskonnottomien painostuksesta. Mielessäni ovat ne Herramme vähäisimmät, jotka ovat kuulleet käytettävän itsestään haukkumasanaa "uskovainen".  Jotkut kerrostalokyttääjät edellyttävät sitäkin, että heille selitetään, miksi menee tavallisena tammikuun kolmantena sunnuntaina kirkkoon. Mitä se heille kuuluu? Menee kun menee.

Haluaisin kannustaa niitä omantunnon ihmisiä, jotka joutuvat moraalisten periaatteidensa vuoksi selittelemään sitä, että ilmoittavat veroilmoituksessa tulonsa rehellisesti.

Kunnioitan niitä, jotka eivät välitä lähteä firman pikkujouluihin sen takia, mitä siellä on edellisinä vuosina tapahtunut tai jotka hieman lievemmin peittävät toisinajattelunsa ja toisinelämänsä tarjoutumalla autokuskeiksi.

Ihailen niitä, jotka sitkeästi pitävät vakaumuksestaan kiinni, vaikka joku itseään viisaampana pitävä sitä uskoa vähättelee ja näppärästi perustelee sen kumoon - elämän moninaisuutta ymmärtämättä.

Kaikki 24 listaa jälkikommentein

Marraskuisena yönä rupesin kirjoittamaan erilaisia listoja. En tiedä, mistä ajatus pälkähti päähäni. Listat syntyivät nopeasti, ja lopulta niitä oli 23.

Jotain listoille täytyi tehdä. Ne olivat vakavuudeltaan Facebook-tasoa, joten päätin julkaista ne siellä. Laskin, että jos joulukuun aikana kirjoittaisin yhden lisäyksen, koossa olisi 24 listaa. Jokaiselle joulua edeltävälle päivälle olisi yksi. Viimeisen saattoi julkaista jouluaattona, joten tuloksena oli vahingossa syntynyt joulukalenteri.

Kirjoittamisen jälkeen tein luetteloihin vain pari korjausta. Yhden listan poistin, koska se ei kiinnostanut edes minua itseäni. Yhden jätin julkaisematta, koska joulun edellä se alkoi tuntua liian negatiiviselta. Facebook on muutenkin täynnä kaikenlaista valitusta. Joulukuussa jouduin kirjoittamaan kaikkiaan kolme täydennystä, jotta luku 24 tuli täyteen.

Kommentteja tuli kohtalaisen paljon, mutta yleensä en niihin vastannut, koska ideaan kuului tietty selittelemättömyys. Listoillahan ei ollut edes otsikkoa, osin siitä syystä, että oli mukava vetäytyä viimeisestä vastuusta. Olin kirjoittanut leikilläni, alkuaan vain omaksi huvikseni välittämättä siitä, olinko ollut oikeudenmukainen vai en.

Lukijat tuntuivat yleensä ymmärtävän, mitä oli ollut mielessäni. Jonkin verran ihmetytti, että listaa 10/24 pidettiin arvoituksellisena. Jo sen ensimmäinen nimi Juhani Tamminen on riittävä avain sisältöön.

Joku kutsui minua sukupolveni edustajaksi. – Totta kai olen sukupolveni edustaja niin kuin me kaikki. Se näkyy erityisesti siinä, ketkä nousevat elämämme ensimmäisiksi sankareiksi ja millaiset tapahtumat jäävät ratkaisevina hetkinä poikkeuksellisesti mieleemme. Jos olisin listannut koskettavia maailmantapahtumia, olisin ensimmäiseksi merkinnyt Tšekkoslovakian miehityksen, koska juuri se herätti minut maailman pahuuteen. Varsinkin musiikissa parhailta tuntuvat aina oman nuoruuden suosikit. Niihin sisältyvät muistot maailman avautumisesta.

Joku on ehkä ajatellut, että onpas vähän vanhoja nimiä. Klassikoiksi ei kuitenkaan voi valita aivan tuoretta ilmiötä. On suostuttava odottamaan ainakin viisi vuotta, jotta esimerkiksi jostain taiteellisesta teoksesta voi sanoa, oliko se vain hetken kohu vai jotain pysyvää. Ihmettelen myös niitä, jotka ovat valmiita julistamaan Lionel Messin jo nyt maailman kaikkien aikojen parhaaksi jalkapalloilijaksi. Odotellaan nyt rauhassa muutama vuosi ja katsotaan sitten. Tällä hetkellä hänen uransa on vielä kesken. Hän voi hyvinkin olla paras, mutta vielä ei ole lopputuloksen julistamisen aika.

Yleensä olen tyytyväinen valintoihini, vaikka jotain jäi huomaamatta. Pahin virhe on, että sana "voimaannuttaminen" olisi pitänyt muistaa listassa 7/24.

Näillä näkymin listoja ei ole tulossa lisää. Tämä oli hetken mukavaa, mutta leikit on osattava myös lopettaa.

Tässä ovat vielä kerran nämä kaikki:


1/24
1. Pöydälle kaatunut maito
2. Kadulla liukastuminen niin että joku näki
3. Hukassa olevat silmälasit
4. Sisään unohtuneet avaimet
5. Kadoksissa olevat paperit
6. Kummiehdokkaat, jotka eivät kuulu kirkkoon
7. Kermanekat, jotka valuttavat alleen
8. Tärkeily
9. Kovin pienet juomalasit
10. Kesken kaiken sammunut saunanpesä

2/24
1. Olen nielaissut kuun (Hector)
2. Jos sä tahdot niin (Hector)
3. Valo yössä (Nurmio)
4. Heart of Gold (Neil Young)
5. Aavaa preeriaa (Nurmio)
6. Toisen päivän iltana (Löytty)
7. Rockin' In The Free World (Neil Young)
8. Helsinki - Dakar (Löytty)
9. Angie (Rolling Stones)
10. Moskovan maailmanrodeo vuonna 2070 (Nurmio)

3/24
1. Cochabamba
2. Praha
3 Tampere
4. Helsinki
5. Pariisi
6. Quito
7. Lontoo
8. Ateena
9. Amsterdam
10. Lissabon

4//24
1. Pelé
2. Maradona
3. Messi
4. Beckenbauer
5. Garrincha
6. Puskás
7. G. Müller
8. Ronaldinho
9. Batistuta
10. Maldini

5/24
1. Dostojevski
2. Dostojevski
3. Dostojevski
4. Kafka (D. suljettiin kisasta)
5. Hemingway
6. Rulfo
7. Selby
8. Kundera
9. Haavikko
10. V. Kilpi

6/24
1. Jälkiuunileipä
2. Edam-juusto
3. Jauhelihaperunalaatikko
4. Makaronilaatikko
5. Paistetut perunat
6. Sienisalaatti
7. Itte ongittu kala
8. Lihapullat
9. Suolakurkut
10. Lohikeitto

7/24
1. Lähtökohtaisesti
2. Vittu
3. Huikea
4. Rakennemuutos
5. Agenda
6. (Mega)trendi
7. Parisuhde (ja sen hoito, joka vaatii työtä)
8. Itse asiassa
9. Asiakaslähtöinen
10. Haasteellinen

8/24
1. Neil Young
2. Tuomari Nurmio
3. The Rolling Stones
4. Hector
5. Bob Dylan
6. Jaakko Löytty
7. Arvo Pärt
8. Zen Café
9. Bruce Springsteen
10. U2

9/24
1. Turhissa kokouksissa istuminen
2. Patsastelu
3. Palmunoksan heiluttelu adventtikirkossa
4. Korkeissa paikoissa kiipeily
5. Tupakan tumppien keräily
6. Aseilla ampuminen
7. Uudenvuoden pommien räjäyttely
8. Hiihtäminen
9. Pesäpallon pelaaminen
10. Tanssiminen

10/24
1. Juhani Tamminen
2. Peter von Bagh
3. Elisabeth Rehn
4. Jari Tervo
5. Lenita Airisto
6. Pekka Himanen
7. Tapio Suominen
8. Salli Saari
9. Tuomas Embuske
10. Ruben Stiller

11/24
1. PJK
2. Tampere United (ex)
3 Suomen maajoukkue
4. Brasilian maajoukkue
5. West Ham United
6. Ajax Amsterdam
7. Jämsänkosken Ilves
8. Järvenpään Palloseura
9. Barcelona
10. Manchester United

12/24
1. Karamazovin veljekset (Dostojevski)
2. Rikos ja rangaistus (Dostojevski)
3. Idiootti (Dostojevski)
4. 49 ensimmäistä kertomusta (Hemingway, D. diskattiin tässä vaiheessa)
5. Oikeusjuttu (Kafka)
6. Pedro Páramo (Rulfo)
7. Alastalon salissa (Kilpi)
8. Runoja matkalta salmen ylitse (Haavikko)
9. Anna Karenina (Tolstoi)
10. Olemisen sietämätön keveys (Kundera)

13/24
1. Mahatauti
2. Hammassärky
3. Yskä
4. Päänsärky
5. Kurkkukipu
6. Nuha
7. Kipeät hartiat
8. Dementia
9. Vuotavat haavat
10. Nivelsiteiden venähdys

14/24
1. Maat metsät hiljenneinä 560
2. Hilariuksen kiitosvirsi 126
3. Maa on niin kaunis 30
4. Hyvyyden voimaan ihmeelliseen suojaan 600
5. Sinulle kiitos isä maan ja taivaan 326
6. Oi Herra jos mä matkamies maan 631
7. Aurinkomme ylösnousi 105
8. Herra kädelläsi 517
9. Ken tahtoo käydä Herran askelissa 61
10. Jumala ompi linnamme 170

15/24
1. Kieslowski: Kolme väriä
2. Kieslowski: Kymmenen käskyä
3. Scorsese: Cape Fear
4. Coppola: Ilmestyskirja.Nyt
5. Goretta: Pitsinnyplääjä
6. Niskanen: Kahdeksan surmanluotia
7. Chaplin: Kultakuume
8. Kaurismäki: Kauas pilvet karkaavat
9. Bergman: Syyssonaatti
10. Pasolini: Matteuksen evankeliumi

16/24
1. Ostosjonoon asettuneet ihmiset klo 24.00
2. Lävistykset ja tatuoinnit
3. Italialaiset autot
4. Shoppailu
5. Cannibal Corpse
6. Kännykkäpelit
7. Lippalakit
8. Sauvakävely
9. Juopottelu
10. Viivi ja Wagner

17/24
1. Messi
2. Zlatan
3. Neymar
4. Pirlo
5. Xavi
6. Puoyl
7. Falcao
8. Casillas
9.  Cristiano Ronaldo
10. Oscar

18/24
1. Tähtitaivas ja talvinen yö
2. Meren rannan äärettömyys
3. Nukkuva lapsi
4. Hohkaava hiillos
5. Virtaava vesi
6. Se kun vetää kuudentoista rajalta sisään
7. Ojennettu käsi
8. Dieselin tuoksu kynnöspelolla
9. Kirkonkellot suviaamuna vetten takaa
10. Syksyisen kuulakas metsä

19/24
1. Jari Litmanen
2. Matti Nykänen
3. Janne Ahonen
4. Lasse Viren
5. Paavo Nurmi
6. Pekka Vasala
7. Seppo Räty
8. Tanja Poutiainen
9. Kimi Räikkönen
10. Sami Hyypiä

20/24
1. Hector: Varjot ja lakanat
2. Neil Young: After the Gold Rush
3. Nurmio: Kohdusta hautaan
4. Dylan & the Band: Before the Flood
5. Nurmio: Maailmanpyörä palaa
6. Neil Young: Rust Live
7. Springsteen: Born in the U.S.A.
8. Löytty: Sinisen syvyys
9. Pelle Miljoona: Moottoritie on kuuma
10. CCR: Cosmo's Factory

21/24
1. Jalkapallo kaikissa muodoissaan
2. Oudoilla kaduilla vaeltelu incognito
3. Shakki
4. Kirjahyllyjen välissä seisoskelu ja kirjojen tutkiskelu
5. Mökkirannassa virvelin heittely
6. Katukahviloissa istuskelu
7. Sienestäminen
8.  Livenä soitetun Andi-musiikin kuuntelu
9. Vaakon nakilla iltapalan syöminen
10. Paljain jaloin nurmen päällä käveleminen

22/24
1. Toisen päivän iltana / Pitkin pimeitä polkuja
2. Olet valveilla / Illan rauha hiipii
3. Maailman kaikissa kylissä / Tätä ikuista laulua
4. Martin Luther Kingin laulu / Korkean vuoren rinteille
5. Hän ei ole enää täällä / Miksi hiivit hänen haudalleen
6. Anna mun etsiä
7. Tuulien teitä / Lasken matkaan leijan kauneimman
8. Mitä silmät ei nää
9: Laula ihmisille
10. Tulkoon joulu / Niityllä lunta

23/24
1. Mikael Agricola
2. Vaclav Havel
3. Martin Luther King
4. Oscar Romero
5. Rosa Parks
6. Arndt Pekurinen
7. Marie Curie
8. Vänrikki Koskela
9. Dietrich Bonhoeffer
10. Veikko Hursti

24/24
1. Jouluaatto klo 21 Pirkkalan kirkossa
2. Kaikki ovat paikalla
3. Pienten lasten silmät
4. Hyvä kirja
5. Lautapelit
6. Imelletty perunalaatikko
7. Joosef, tuo vähän sivullinen
8. Keskiyön hiljaisuus
9. Kotimetsästä haettu kuusi
10. Hautausmaan tuhannet valot

Hyvän joulun toivotus ja muutama ajatus

Hyvän joulun toivotus ja muutama ajatus löytyvät tällä kertaa linkin takaa.

Sukunimellä ei voi ilmaista yksilöllisyyttä

Monesti kuulen avioiässä olevien nuorten naisten kysyvän toisiltaan: "Oletko ajatellut pitää oman sukunimesi?"

Kysymys on väärin asetettu, sillä kenenkään nimi ei ole hänen omansa, vaan alkuaan joiltakuilta toisilta saatu ja saamisenkin jälkeen näiden muiden kanssa yhteiseksi jäänyt. Sukunimeä ei saada omaksi, sillä meillä on vain osakkuus johonkin nimeen, jonka kantajia on muitakin.

Sen vuoksi oikeampi kysymys olisi: "Oletko ajatellut pitää isäsi nimen vai oletko päättänyt vaihtaa sen miehesi nimeen.?

Tietysti myös mies voi vaihtaa sukunimeään. Se on luonnollinen ratkaisu varsinkin silloin, kun hän haluaa kääntää elämänsä suunnan ja osoittaa muillekin, että hän on tämän muutoksen tehnyt.

Vanhassa suomalaisessa perinteessä mies on vaihtanut nimeään myös silloin, kun hän on tullut vävymieheksi taloon.

Ylipäänsä sukunimi ei sittenkään ole ehkä ratkaisevan tärkeä asia. Yksiöllisyyttämme emme sillä voi uskottavasti ilmaista. Kerromme enintään sen, keiden joukkoon me kuulumme.

Kuka nyt on syrjässä ja kuka keskelllä

Olin kerran mukana tilaisuudessa, jossa oli karkeasti laskien kolmatta sataa nuorta. Heillä oli kaiken aikaa paljon toimitettavaa toisilleen.

Osuin siinä puheisiin erään virkamiehen kanssa, joka oli korkealla valtion organisaatioissa ja jonka työalaan kuuluivat erityisesti nuorisoasiat. Mietteliäänä hän katsoi ympärillään pyöriskeleviä nuoria ja pohdiskeli: "Mistähän nuorison syrjäytyminen mahtaa johtua?"

Siinä tämä jo pukeutumisellaan muusta joukosta erottuva mies kyseli nuorison syrjäytymisestä.

- - -

Monien muiden paljon käytettyjen sanojen ohella syrjäytymisestä on tullut eräänlainen hokema, jonka selitysvoimaan uskotaan miettimättä lainkaan, mitä sanalla tarkoitetaan.

Olisiko ajateltava sitäkin mahdollisuutta, että yhteiskunnan köyhimmät eivät olekaan joutuneet elämän reunoille, vaan päinvastoin sinne on ajautunut eliitti, johon kuuluvat ihmiset asuvat ikään kuin autioituvan suurkaupungin keskustassa?

Miten omaisensa menettäneitä on lähestyttävä?

8.12.2012
Tällä kertaa en julkaise omia ajatuksiani, vaan luotan erään nuoren naisen tekstiin, jonka hän on kirjoittanut veljensä kuoleman jälkeen:

Ensimmäiseksi on hyvä tietää, että ihmistä saa lähestyä. Ihan ymmärrettävästi tuntuu varmaan pelottavalta tavata ensimmäistä kertaa ystävä, jolla on suuri suru. Suru ei kuitenkaan mene pois, vaikka asiasta ei puhuisi. "Olen pahoillani" tai "otan osaa" ovat ihan toimivia lauseita, ja monesti riittävät oikein hyvin. Sen sijaan lauseet kuten "kyllä se siitä" ja "aika parantaa" tai "ole vahva" eivät tunnu hyvältä: surullinenkin pitää saada olla kun siltä tuntuu. Kuolema on valtava ja käsittämättömän lopullinen asia: se ei mene ohi eikä se siitä parane. Ihmisen oma olotila saattaa ajan kanssa parantua, ja varmasti parantuukin, mutta itse asiaa aika ei pysty muuttamaan. Ei kannata yrittää väittää niin.

Lähestyä voi heti, kun kuulee ystävää kohdanneesta surusta. Huomasin itse, että tekstiviestejä oli mukava saada. Varsinkin ensimmäisinä päivinä suru-uutisen jälkeen en olisi vielä pystynyt varsinaisesti puhumaan puhelimessa kenenkään kanssa, mutta tuntui hyvältä tietää että on ihmisten ajatuksissa. Tekstiviestin voi lähettää mihin kellonaikaan tahansa ja siihen voi vastata sitten kun ehtii ja pystyy. Lyhyet viestit olivat parhaita: Kuulimme uutisen ja olemme pahoillamme. Jaksamista, olette ajatuksissa. Jutellaan kun sinusta siltä tuntuu.

Myös siitä surun kohdanneesta ihmisestä on pelottavaa kohdata ystäviään. Osanotto ja halaukset tuntuvat hyvältä, vaikka kaikki eivät tietenkään ole halaavia ihmisiä. Omalla kohdallani halaukset ja lämpimät kädenpuristukset ovat olleet todella lohdullisia. Ikävältä sen sijaan tuntuu se uteliaisuus, jonka äkillinen kuolemantapaus aiheuttaa. Kun ei itsekään vielä oikein osaa käsitellä sitä tapahtumaa, ei sitä todellakaan halua setviä ulkopuolisten kanssa. Välillä toisaalta ei muusta haluaisi puhuakaan kuin siitä että mitä ja miksi. Puhuminen pitäisi tapahtua kuitenkin surijan ehdoilla: voi vaikka kysyä ensin haluaako hän puhua asiasta vai ei. Jos ei, toivomusta on kunnioitettava.

Ja tietysti kannattaa kysyä vain jos on varma että haluaa, jaksaa ja pystyy kuuntelemaan. Sitä ei keneltäkään vaadita. Kuunteleminen voi olla rankkaa, jopa niin rankkaa, että välillä siihen tarvitsee koulutetun ammatti-ihmisen.

Jos ja kun kuolemasta puhutaan, ystävän asema on kuunnella. Tässä tilanteessa ei ole oikea aika kertoa siitä kuinka kaverinkin serkku on kuollut joskus tai mitä muuta onnetonta omassa elämässä sitten onkaan. Pahinta on se, että yrittää vähentää toisen murhetta ylittämällä se jollain vielä surkeammalla tarinalla: omien tilitysten aika on toiste. Ei myöskään kannata sanoa että voi kuvitella kuinka pahalta toisesta tuntuu, jos ei ole kohdannut samaa. Ei nimittäin voi.

Kaiken kaikkiaan jaarittelu on tarpeetonta. Maailman kauheudet ja epäoikeudenmukaisuudet, Jumalan suuri suunnitelma ja kaiken tarkoituksellisuus eivät ole hyviä puheenaiheita. Sopivia lohdutuksen sanoja on niin kovin vähän, eikä kaikkia hiljaisia hetkiä tarvitse yrittää täyttää.

Onneksi keksittiin ajoissa albat

Linnan juhlien iltapukukeskustelu korostaa 1960-luvun viisautta, kun kirkko keksi pukea konfirmoitavat alboihin.

Nyt oltaisiin aivan epätoivoisessa tilanteessa, kun rippikoulutytöt kilpailisivat vaatteillaan. Konfirmaatio olisi köyhemmälle tytölle kova paikka.

Vuoden 2012 Suomessa olisi yhtenäisiin alboihin siirtyminen tuskallisen vaikeaa. Tiukasti vedottaisiin "yksilöllisyyteen" ja "persoonallisuuden korostamiseen".

Ehkä muutamilla lotilla oli helpompaa

Olen muistellut nihkeyttä, jolla vuonna 1927 syntynyt, rintamalla käymätön isäni suhtautui kahta kolmea vuotta vanhempiin, sotapalveluksessa olleisiin miehiin.  Sodan jälkeen nämä  tukkivat nuorempiensa suun vetoamalla siihen, että vain sodassa olleet tiesivät asioista jotain.

Kuitenkaan nuo pojanklopit eivät välttämättä kelvanneet isojen miesten hommiin, vaan toimivat kevyissä tehtävissä, esimerkiksi esikuntalähetteinä. Keskenkasvuinen pikkuveli teki samaan aikaan kotona miesten hommia hevosella, joka ei kelvannut armeijaan.

Monesti isäni mutisi sotasankareiden puheille: "Sitä nyt ei tiedä, kuka tässä on eniten isänmaata puolustanut."

Isällä oli kaksi siskoa. Kumpikin osoitti jo pikkutyttönä luonteenpiirteitä, jotka sittemmin toteutuivat heidän elämänvalinnoissaan. Vanhemmasta tuli enintään siroihin töihin koskenut hienostorouva, nuoremmasta työnteolle liikaakin omistautunut maalaistalon emäntä. Edellinen oli sodan aikana lottana rintamalla, kun taas jälkimmäinen jäi tekemään kotitalon töitä. 

Sille kotona pysyneelle minä olisin antanut mitalin ja veteraaniavustukset.

Neljän puolitotuuden totuusarvo on 6,25%

Ikivanha syntiinlankeemuskertomus sisältää psykologista viisautta, joka on yksityiskohdissaan melkein ylittämätöntä.

Kertomuksen aloittaa kaksi repliikkiä, jotka kumpikin ovat niin hienon hienoja valheita, että tekstiä on luettava tarkkaan niiden havaitsemiseksi.

Ensimmäiseksi käärme sanoo Jumalan kieltäneen kaikista paratiisin puista syömisen, vaikka todellisuudessa kielto oli koskenut vain yhtä paratiisin puuta.

Toisessa repliikissä Eeva vastaa käärmeelle niin ikään sinne päin -totuudella. Ensin hän korjaa käärmeen väitteen, mutta jatkaa sitten  omasta päästään, että Jumala ei olisi kieltänyt vain syömästä hedelmää vaan olisi kieltänyt myös koskemasta siihen. Todellisuudessa koskettamiskieltoa ei ole.

Kahteen repliikkiin mahtuu kaksi osatotuutta. Niiden mukana on kuljettu äkkiä vinoon. Seuraukset ovat kohtalokkaita.

Totuudessa on oltava tarkkana. Yksi puolitotuus ei ehkä tunnu vaaralliselta, mutta kaksi puolitotuutta johtaa jo valheiden maille. Kertolaskusta selviää, että neljän peräkkäisen puolitotuuden totuusarvo on enää 6,25%. Siitä on apua vain asioiden sotkemisessa ja epäsovun aiheuttamisessa.