Pariisissa kielletään kaikki yli 20-vuotiaat autot. Meillä
on kakkosautona 19 vuotta vanha Corolla, jolla on ajettu 280 000 kilometriä,
joten sillä saa edelleenkin mennä kiertämään Riemukaarta.
Siitä huolimatta protestoin.
Eikös juuri se ole kestävää kehitystä, että hankkii
mielestään kestävän tavaran, pitää sitä pitkään eikä koko ajan vaihda uusimpaan
malliin?
En millään jaksa uskoa, että luonnon kannalta olisi hyväksi yhden uskollisen Corollan sijasta hankkia uusi ja modernimman teknologian auto joka kolmas vuosi eli tässä tapauksessa kaikkiaan kuusi kappaletta. Luulisin niidenkin valmistamisen kuluttavan jotain luonnonvaroja.
En millään jaksa uskoa, että luonnon kannalta olisi hyväksi yhden uskollisen Corollan sijasta hankkia uusi ja modernimman teknologian auto joka kolmas vuosi eli tässä tapauksessa kaikkiaan kuusi kappaletta. Luulisin niidenkin valmistamisen kuluttavan jotain luonnonvaroja.
Pienten parannusten ansiosta uudet mallit kuluttavat kieltämättä vähemmän kuin vanhat. Tämä ero kuitenkin kuittautuu sillä, ettei melkein kaksikymmentä vuotta vanhalla perinneautolla viitsi ajaa kovaa. Mennään hiljaa, polttoainetta ja autoa säästellen.
******
Täydennystä 3.7.2016 Helsingin Sanomien mukaan: "Keskikokoisen polttomoottorihenkilöauton valmistus tuottaa noin 17 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä, mikä vastaa noin 150 000 kilometrin ajon aikaisia päästöjä."
2 kommenttia:
Olen miettinyt itsekin paljon ja homma vaikuttaa monimutkaiselta. Mitä nopeasti googlettelin, vähäpäästöisempään kuitenkin kannattaisi päivittää. Uutisissa kerrottiin autosta syntyvistä päästöistä 90% muodostuvan käytön aikana. Tästä oli hankalahko löytää monipuolisesti tietoa, toisaalta päinvastaista en ainakaan vielä löytänyt lainkaan... onkohan tämmösiä edes moni lopulta tutkinut kovin syvällisesti.
Tästä vaikutti myös olevan eri (valta-)uutismedioissa eri lukuja, samoin kuin esimerkiksi lihatuotannon päästöistä uutisoidessa esiintyy. Esimerkiksi Talouselämä sanoo: "Sähköauton valmistuksessa päästöjä syntyy 13 600 CO2-kilogramman edestä. Polttomoottoriauton kohdalla vastaava määrä on 6 350 kiloa." Sitten taas sinun Hesari-lainauksessa luku on 17 000 kg, jossain taisi olla 13 000 kg... onhan noikin nyt aikamoisia heittoja. Tämänkin voi kai tosin laskea eri tavoilla, esimerkiksi otetaanko mukaan välilliset vaikutukset.
Sitten taas sähköautojen kohdalla vaikuttaa sekin, miten käytettävä sähkö tuotetaan; siellä päin, missä töpselistä tankataan esimerkiksi hiilivoimalla tuotettua sähköä, ei sähköauto ole mikään ekoteko. Ja miksi pitäisi ostaa uusi vähäpäästöisempi auto, eikös niitäkin saa käytettynä. Minusta käytetyn vähäpäästöisemmän hankkiminen on väkisinkin ekoteko, jos huristelee joka tapauksessa... siinähän ei tuoteta uutta autoa.
"Eikös juuri se ole kestävää kehitystä, että hankkii mielestään kestävän tavaran, pitää sitä pitkään eikä koko ajan vaihda uusimpaan malliin?" pätee mielestäni useimmiten, mutta ei suoraan sellaisten tavaroiden kohdalla, joiden käyttövoimana on fossiilinen polttoaine. Itse varmaankin kannattaisi vaihtaa 9-vuotias fossiiliseni edes käytettyyn hybridiin ja toivoa, että tämä menisi jollekin, jolla on 20-30 vuotias vielä fossiilisempi. Tai sitten ostaa sähköauto. Mutta kokonaisuudessaan näyttäisi lyhyen tutustumisen jälkeen siltä, että vähäpäästöisempään uuteenkin kannattaisi vaihtaa (laitan vähän rumasti pitkät lainaukset tähän muutenkin sivun pituiseen sepustukseen):
"Autolla ajo aiheuttaa noin 15 prosenttia yksityisen kuluttajan hiilijalanjäljestä ja sen osuus auton elinkaaren hiilijalanjäljestä on 90 prosentin luokkaa, sanoo professori Jyri Seppälä. Hiilijalanjälkensä vähentämisestä huolta kantavan kuluttajan tulisikin kiirehtiä autonsa vaihtamista vähäpäästöisempään ja vähentää ajokilometrejään. ... Suomessa asukasta kohti ajetut kilometrimäärät ovat kolmanneksi suurimmat EU-maista. .... Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi suuripäästöinen auto tulisi korvata mahdollisimman nopeasti vähäpäästöisemmällä autolla, varsinkin jos autolla ajetaan tuhansia kilometrejä vuodessa. Tämän tuloksen antaa auton koko elinkaaren huomioiva auton käyttöiän optimointimalli." CO2-raportti 24.02.2010
"Vaihdettaessa vanha, 200 grammaa kilometriltä hiilidioksidia päästävä auto uuteen 100 grammaa kilometriltä päästävään, kuittaantuvat uuden auton valmistuksesta aiheutuneet kasvihuonepäästöt jo reilun 30 000 kilometrin ajolla. Tämän jälkeen uudella autolla ajetut kilometrit tuottavat puolet vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vanhalla autolla ajetut. Vanhan katalysaattorittoman auton typenoksidi- ja hiukkaspäästöt ovat monikymmenkertaiset uuteen Euro 6 -päästöluokan autoon verrattuna. ... 1990-luvun alussa valmistetuista autoista kierrätetään ja käytetään hyödyksi romutuksen yhteydessä 95 prosenttia." Kauppalehti 28.8.2013
Kiinnostavia lukuja sinulla ja kiinnostava asia.
Epäilen, että lopullista vastausta on vaikea antaa. Varmaa on, että on ekologisempaa ajaa 10 000 km uudella kuin vanhalla autolla, ellei se vanha ole pieni ja uusi taas iso, mutta sen jälkeen yhtälöt ovat vaikeita. Ihmisen käytöstä on vaikea mallintaa. Ja kannattaako auto vaihtaa kerran kuussa, kerran vuodessa vai joka kolmas, viides tai kymmenes vuosi?
Jokin viiden vuoden ikäinen auto tuskin poistuu liikenteestä, vaan siirtyy jonkun toisen käyttöön. Jos taas auto on romutuskunnossa, sillä tuskin ajetaan paljonkaan. Edelleen on luultavaa, että uuden auton hankkimisen jälkeen sillä ajetaan enemmän kuin vanhalla ja hyvin mahdollisesti myös ajetaan kovempaa.
Aika monien laskelmien takana ovat muuten autokauppiaat.
Sen sijaan on varmaa, että kohtuullinen elämäntapa on hyväksi, ovatpa yhtälöt mitä tahansa. Yhtä totta on Pentti Linkolan klassikkoajatus, että ainoata todellista luonnonsuojelua on kuluttamatta jättäminen.
Siteeraan tähän vielä Helsingin Sanomien Siskoa, jolla hieman täydensin blogikirjoitustani. "Into saada ihmiset vaihtamaan vanhat vempaimet uusiin liittyy tietysti haluun myydä lisää vempaimia. Mutta katsotaanpa tarkemmin. Soitin tietokirjailija Janne Käpylehdolle, joka on energia-asiantuntijana istunut ministeriöiden työryhmissä ja käynyt eduskunnan valiokunnissa kuultavana näistä kysymyksistä.
Hän sanoi, että asia tulee eteen usein, mutta on niin monimutkainen, että jos kaikki muuttujat huomioisi, operaatio olisi melkoinen. 'Ekologisuus kun on melko laaja määritelmä.'
Käpylehto ehdotti, että tarkastelemme asiaa hiilidioksidipäästöjen kannalta.
Bensa- ja dieselautojen päästöt ovat autosta riippumatta suuret, jos vertaa biokaasu- tai sähköautoon. Päästöjä syntyy eniten valmistuksesta ja käytöstä. 'Huolto ja romutus ovat vähäisessä osassa.'
Keskikokoisen polttomoottorihenkilöauton valmistus tuottaa noin 17 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä, mikä vastaa noin 150 000 kilometrin ajon aikaisia päästöjä.
'Se tarkoittaa, että vaihtamalla uuteen, vähemmän bensiiniä tai dieseliä kuluttavaan autoon täytyy sillä huristella aika pitkälle, ennen kuin valmistuksesta aiheutuvat päästöt on kuitattu', Käpylehto kertoi.
Vertailussa ykköseksi nousivat sähkö- ja biokaasuauto. (Edullisimpien sähköautojen kantomatka ei sovellu kaikkien käyttöön.) Vähäpäästöisimmätkin bensa- ja dieselautot päästävät hieman alle 100 grammaa hiilidioksidia kilometriä kohden, kun sähköautolla päästöt ovat sähkön tuotantotavasta riippuen 3–40 grammaa kilometriltä ja biokaasuautolla hieman yli 10 grammaa kilometriltä.
Tosin bensa-autossa katsotaan käytön aikaisia päästöjä, sähköautossa koko tuotantoketjua. 'Bensa- tai dieselauton päästöön tulisikin laittaa noin 50 prosenttia lisää, jotta luku olisi vertailukelpoinen. Sähköauton käytönaikaiset päästöthän ovat pyöreä nolla”, Käpylehto sanoi.'"
Lähetä kommentti