Minäkin ajattelen Päivi Räsäsen tavoin, että uskonsuhteella Jumalaan on iso merkitys, joka näkyy myös elämän valintoina arjessa. "Siinä että millä tavalla lähimmäisiin suhtaudutaan; onko se käyttäytyminen tuhoavaa vai rakentavaa." Mielestäni tätä näkökantaa on melko helppoa perustella, eikä itse ajatuksessa ole vikaa.
Edelleen Räsästä voi jopa kunnioittaa siitä, että hän uskaltaa olla asioista jotain mieltä toisin kuin moni muu poliitikko. Hän on sanojensa takana.
Mutta kun se onneton möläyttelee.
On paljon ihmiselämän totuuksia tai muuten hyväksyttäviä ajatuskulkuja, jotka sinänsä osuvat oikeaan, mutta joita ei pidä lausua väärään aikaan väärässä paikassa. Raamatun sananlaskun mukaan kultaomenoita hopeamaljoissa ovat oikeaan aikaan lausutut sanat.
Kun pappa täyttää 80 vuotta, hänen juhlissaan ei välttämättä kannata ruveta puhumaan siitä, että todennäköisesti samat vieraat ovat koolla seuraavan kerran hänen hautajaisissaan. Hääparia onniteltaessa ei pidä spekuloida avioerotilastoilla. Edellispäivänä omaisensa menettänyttä ei ole viisasta lohdutella sanoilla: "Aika parantaa haavat."
Auschwitzin porteista hoippuville vangeille ei kannata ensimmäiseksi kertoa, että Jumala antaa kaikille anteeksi. Jos joku on ostanut maailman kaikista uusista autoista Renaultin, on epäkohteliasta ruveta esitelmöimään autojen vikatilastoista.
Päivi Räsäseltä puuttuu ymmärrys sanojensa ajoittamiseen. Sen vuoksi hän tärvelee mahdolliset viisaatkin ajatuksensa.
Tällä kertaa viikolla Räsänen on möläytellyt Radio Dein haastattelussa. Poliisiasioista vastaavan sisäministerin ajatuksille ei olisi voinut olla huonompaa hetkeä kuin Hyvinkään tapahtumien jälkeinen viikko.
Räsäsen uskollisimmat kannattajat ehkä taputtavat totuudentorvelleen tälläkin kertaa. Muut tuntevat kiusallista myötähäpeää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti