Kirkollisen nuorisotyön Villi-lehdessä oli pitkä haastatteluni viime vuoden lopulla. Se on eräältä osaltani elämäni joutsenlaulu, sillä tämän jälkeen tuskin sanon nuorisotyön metodeista enää mitään. Minä menin, ja korona tuli. Melkeinpä läpystä vaihdettiin. – Tässä on haastattelusta valittuja paloja:
Olen saanut nuorisotyön kautta hyvin laajan kosketuksen eri-ikäisiin ihmisiin. Nuorethan eivät ole koko aikaa nuoria, vaan ajan mittaan heistä tulee aikuisia. Sanotaan, että pappi ja kunnanlääkäri kohtaavat kaikkein laajimmin ihmisiä, ja varmasti siinä on perää, kun asuu ja työskentelee pitkään samalla paikkakunnalla.
Elämän tärkeimmät asiat tapahtuvat kasvokkain. Mutta tekniikan tulo saa unohtamaan sen. Siksi kasvokkaisen kohtaamisen puolesta pitää nuorisotyössä taistella. Muuten voidaan päätyä harhaluuloon, että kaiken voisi digissä järjestää.
Joistain yläasteella näennäisesti toivottomista tapauksista, joiden kanssa on vain jaksettu ja jaksettu, on tullutkin vastuunkantajia nuorisotyössä ja yhteiskunnassa. Nämä voivat olla niin täysin dramaattisia käännöksiä. Sellaisia nuoria on, joista olen itsekin ajatellut, että ei kyllä tule mitään – mutta ainakaan minä en viimeisenä sammuta valoja.
Puhe Jumalasta on kuin mehua. Sen pitää olla sopivaa. Ei saa kaataa sitä väärään kurkkuun. Se ei saa olla änkyröintiä tai sivuuttaa arjen tärkeitä kysymyksiä; kraanasta tulevan veden pitää olla puhdasta, että lapsi voidaan kastaa.
Rippikoululla ei saa olla mitään muuta tavoitetta kuin rippikoulu itsessään.
Jugoslavian sisällissodasta sanotaan, että sen syitä olivat vallanpitäjien epärehellisyys ja se, että ihmiset lakkasivat tervehtimästä toisiaan. Jalkapalloilija Shefki Kuqi on kertonut, että hänen isänsä, joka oli rakennusmies, ajoi aina kylän läpi yhdellä kädellä ja tervehti toisella kädellä avoimesta ikkunasta koko ajan. Yhdessä vaiheessa hän lopetti ja ajoi molemmat kädet ratissa, ikkuna kiinni. Silloin oltiin jo lähellä sotaa. – Tervehtiminen ja nimen muistaminen on nuorisotyössäkin kertakaikkisen tärkeä perusasia. Jos ei nuorta moikkaa rippikoulun jälkeen, kaikki sen aikana rakennettu yhteys on pyyhitty pois.
-----
Haastattelu on kokonaisuudessaan täällä.
Jutun yhteydessä olen samassa kuvassa Lionel Messin kuvatuksen kanssa.
Jos haluaa lukea lisää nuorisotyötä koskevia ajatuksiani, pitää hakeutua kirjani Nuorisotyön alkeet ja jatko äärelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti