Opiskeluaikoina tein kesätöitä
kehitysvammaislaitoksessa. Kokemus vaikutti ihmiskäsitykseeni ja vakuutti
siitä, että kehitysvammaisilta voi oppia ja että myös he ovat Jumalan kuvia,
kerran ajateltuja.
Muistan miettineeni, mistä saattoi erottaa talon
asukkaat ja henkilökunnan toisistaan. Yksi varma tuntomerkki oli se, että
poikkeuksellisen ystävällisesti tervehtivät olivat aina asukkaita. Väkisin
siinä tuli mieleen kysymys, kuka on vammainen ja kuka ei.
On hyvä, että kehitysvammaiset nähdään ja heidät
otetaan mukaan. Pertti Kurikan Nimipäivistä kertova dokumenttielokuva oli
hieno.
Akkiä on innostuttu liikaa. En olisi laittanut
kehitysvammaisia television ajankohtaisohjelman tekijöiksi. Euroviisut epäilyttävät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti