tiistai 27. elokuuta 2019

Tuomari Nurmio on kaikkein suurin

Tuomari Nurmio on suomalaisista rockmuusikoista suurin. Vain kielimuuri estää häntä olemasta yksi maailman suurimmista.

Muistan istuneeni tavallisena sunnuntai-iltapäivänä kotisohvalla ja kuulleeni, kuinka seuraavan musiikkikappaleen esittäjäksi kerrottiin minulle tuntematon Tuomari Nurmio. Jo ensimmäisistä sävelistä lankesin syvyyksiin. Kappale oli Valo yössä. En ymmärtänyt sanoista mitään, mutta ne lumosivat. Silloin en ollut ainoa Nurmion diggaaja. Valo yössä oli kuusi kuukautta yhteen menoon Suomen singlelistalla ja tästä ajasta kolme kuukautta ykkösenä.

Pian ilmestynyt LP-levy Kohdusta hautaan vahvisti Nurmion aseman. Hän ei ollut yhden hitin ihme. Kappaleessa Aavaa preeriaa oli suomalaisen rockmusiikin kenties komein säe: "Ajatuksen säteellä ei yhtään ystävää."

Toinen levy Maailmanpyörä palaa oli esikoista raaempi. Joskus sen ilmestymisen aikoihin Parnassossa julkaistiin Nurmiota käsitellyt essee. Se oli suomalainen versio Dylanin Nobel-palkinnosta.

Kolmannella levyllään Lasten mehuhetki Nurmio teki suurille taiteilijoille ominaisen tempun, kun hän petti seuraajansa tai ainakin teki jäljissään kulkemisen vaikeaksi. Levy oli outo, mutta neljäntenä ilmestynyt Punainen planeetta oli puolestaan seesteinen ja lempeä.

Nämä neljä levyä ovat yhdessä sellainen sarja, että kenestäkään suomalaisesta ei ole haastajaksi. Hiljattain kuuntelin ne yhteen menoon kaikki, eikä aika ole syönyt niistä mitään.

Niiden jälkeen Nurmio jotenkin katkaisi uransa. Hän kyllästyi olemaan profeetta, jolta toimittajat tivasivat vastauksia ties mihin kysymyksiin, vaikka hän ei tuntenut olevansa kaikkien alojen asiantuntija. Nurmio sanoikin ryhtyvänsä tekemään himabailumusiikkia. Komeita kappaleita Nurmio on tehnyt myös neljän ensimmäisen levyn jälkeen, mutta julkisuuteen monesti väsynyt Nurmio on ikään kuin vältellyt sitä, ettei kukaan yrittäisi taas tehdä hänestä alkuaikojen profeettaa.

Luultavasti Nurmio on toiminut tässä viisaasti. Nykyään hän puhuu haastatteluissa lempeästi kuin vanha, viisas mies.

Erityisen kiitoksen Nurmio ansaitsee siitä, että hän ei ole lukuisista pyynnöistä lähtenyt Vain elämää -itkijäisiin. Se on tyylikäs valinta, ja erityisesti se on uskollisuutta omalle tyylille. Nyt Nurmio sanoo lopettavansa laulujen tekemisen. Tämäkin todistaa ymmärryksestä.

Ei kommentteja: