maanantai 1. kesäkuuta 2020

Uskonnotonta kapeutta ja ahdasmielisyyttä

Suhteessa uskonnollisiin ja kirkollisiin ilmiöihin jotkut suomalaiset muistuttavat murrosikään tulleita 13-vuotiaita, jotka häpeävät vanhempiaan. Ei kyetä edes puhumaan asioista asioina, vaan väännetään ne kummalliseen asentoon niin, että tuloksena on epärehellisyys.

Viimeksi nähtyjä esimerkkejä on Brasilian ja Italian välinen jalkapallon MM-finaali, joka näytettiin televisiouusintana kahdeksan päivää sitten.

Voittoisan ottelun jälkeen kolme tai neljä Brasilian pelaajaa oli yhdessä painanut kasvonsa maahan. He selvästi rukoilivat, ja mitä sanoi suomenkielinen selostaja? Totesiko hän tämän neutraalisti? – Ei todennut. Hän sanoi, että pelaajat olivat "lyyhistyneinä rukousasentoon".

Hän ei kertonut rehellisesti tapahtuman sisältöä vaan väisti asian puhumalla sen muodosta. Sitäkään hän ei tehnyt neutraalisti, vaan käytti halveksivaa tai ainakin vähättelevää sanaa "lyyhistyä".

En kiittelisi selostajaa siitäkään, että hän olisi avaramielisesti ja suvaitsevaisesti ymmärtänyt vierasta kulttuuria.

Ei kommentteja: