lauantai 17. maaliskuuta 2012

Muurari K.

Tommi M. kommentoi edellistä kirjoitustani sanomalla, että suhtautuminen avioeroon on muuttunut kevyemmäksi ja että tässä kehityksessä on hyviäkin puolia, esimerkiksi se, että ero ei enää ole häpeäksi lapselle.

Lapsuudestani muistan muurari K:n, jonka en nähnyt koskaan olevan selvin päin. Sen sijaan isäni poimi hänet monena lauantaina auton kyytiin ojasta tai pientareelta. K:n jalat eivät kantaneet omaan pihaan saakka.

Kotona häntä odotti vaimo, poika ja tytär. Sikäli kuin olen käsittänyt, avioliitto kesti vuodesta toiseen. Suurena voittona sitä ei voi pitää.

Vielä muistan yhden irtolauseen. Joku kysyi, mitä perheen lapsille mahtoi kuulua. Poika oli silloin noin 17-vuotias.

Vastaus oli lyhyt: "Poika taitaa olla menossa isänsä tietä."

1 kommentti:

Tommi M. kirjoitti...

Kiitos Ate, nama avioliittokirjoitukset saivat taas pohtimaan. Tuli mieleen, etta pitkanmatkan juokseminen tuntuu hyvalta vertaukselta avioliittoon. Kun pitkan juoksun maaliin saapuu, niin siina on todellista saavuttamisen tuntua. Nyt jo aika lahella 20-vuoden rajapyykkia avioliitossa tulee vahan samanlainen olo. Jo pelkastaan se etta on nain pitkalle paassyt kohtuullisella menestyksella tuntuu todelliselta saavutukselta, josta voi olla ylpea. Kun on kohtuukunnossa ja vauhdinjako menee hyvin, niin pidempikin juoksu voi tuntua upealta – siita huolimatta etta jossain ylamaessa voi tuntua pahalta. Sama patee avioliittoon. Matkalla kohdatuista ylamaista ja paivittaisen askelluksen ajoittaisesta pitkaveteisyydesta huolimatta kokonaisuus on varsin nautittava, kun sita pysahtyy ajattelemaan.

Monille meista nykyihmista pitkajanteisen tyon kautta saavutettu ilo on turhan kovan tyon takana. Parempi vaihtaa vain uuteen malliin kun tulee vastamakea. Rakkauden huumassa monet myos odottavat sellaista helppoa alamakivoittoista reittia avioliitolta, kun asettuvat lahtoviivalle. Jos tiedettaisiin kuinka pahasti elaman ylamaet voivat pistaa maitohapoille, niin moni voisi jattaa koko juoksun alkamatta. (Ja tietysti on hyva muistaa, etta joskus on parempi jattaa juoksu kesken jos tulee paha pistos tai lihaskramppi.)