Entisaikanakin kiisteltiin pelipaidoista.
Lapsuudessani urheiluseurat jakautuivat oikeistolaisiin ja vasemmistolaisiin. Jo seurojen nimet kertoivat, kenen puolella oltiin.
Kotkan Työväen Palloilijat ja Helsingin Työväen Uimarit näyttivät avoimesti suuntauksensa, mutta myöskään Turun Toverien tai Tampereen Pallo-Veikkojen nimet eivät peitelleet vasemmistolaista taustaa. Tampereen jääkiekkoseuroista Koovee oli työväenhenkinen, kun taas Helsingin IFK:ssa punaista oli vain pelipaidan väri. Nimen neutraalius oli usein oikeistolaisuuden tuntomerkki.
Pienetkin paikkakunnat jakaantuivat kahteen eri seuraan, kuten Järvenpään Paloon ja Iskuun, Jämsänkosken Ilvekseen ja Jyryyn, Pirkkalan Pirkkoihin ja Viriin.
Eri aatteen ihmisillä oli myös omat maitokauppansa. Selkein poliittinen julkisuuskuva oli vasemmistolaisella E-liikkeellä.
Kotikaupungissani Järvenpäässä kaikki harrastivat jalkapalloa yhdessä ja samassa seurassa, mutta sielläkin poliittiset intohimot saattoivat nousta pintaan. Eräänä vuonna paikallinen E-kauppa sponsoroi ikäluokkaani nuoremmille junioreille omalla logollaan varustetut pelipaidat. Kaikille vanhemmille tämä ei käynyt ollenkaan. Syntyi melkoinen meteli, jonka muistan hyvin, vaikka meikäläisiä se ei koskenut.
Meidän joukkueemme jatkoi edelleen sponsoroimattomissa paidoissa, joiden tuottamasta häpeästä olen joskus kertonut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti