sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Työn jälkeen kuuluu väsyä

Ihmisten jorinoita kuunnellessani olen törmännyt siihen tapaan, millä sanaa "kuormittaa" on alettu käyttää. Siitä on tullut negatiivinen ilmaus. Jos työn sanotaan kuormittavan, siinä on ikään kuin jonkinlainen vika.

Duunari on vetelys ja lintsari, jos kahdeksan tunnin päivän jälkeen ei tunnu jaloissa eikä käsissä.

Tenttiin ja kokeeseen on luettava niin, että tuntee tenttiin ja kokeeseen lukeneensa.Opettajan on annettava koulupäivän aikana niin paljon itsestään, että sen loputtua hän tuntee olonsa hieman tyhjäksi.

Jos ammattijalkapalloilijan paita ei ole ottelun jälkeen märkä, valmentajan on mietittävä joukkueensa kokoonpanoa uusiksi. Ei siellä kentällä seisoskelijoita tarvita.

Puhetta kuulee myös kirkossa, ja erityisesti täällä se tuntuu merkilliseltä. Jos ollaan Kristuksen sanojen mukaisesti kantamassa toistemme kuoria, niin totta maar siinä vähän kuormittuu. Jos pappi ei ole päivän kierrokselta kotiuduttuaan yhtään väsynyt, mitä hän on oikein tehnyt?

Väsymys ei ole sairaus. Työn jälkeen kuuluu olla väsynyt. Työn jälkeen kuuluu levätä.

Ei kommentteja: