sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Keltaisen viivan moraali

Ajattelen ihmistä, jolla ei ole mitään muuta toimintaohjetta kuin lait ja ylhäältä annetut säännöt ja ohjeet. Ei ole maalaisjärkeä, ei korkeampia moraalikäsityksiä.

Maantiellä hän kohtaa keskelle oikeaa kaistaa jätetyn traktorin. Näkyvyyttä on niin paljon, että reippaasti kaasuttamalla traktorin voisi ohittaa vasemmalta puolen.

Siinä on kuitenkin keltainen viiva, joka sen kieltää.

Hän pysähtyy ja jää traktorin taakse, ei itse mene eikä salli kenenkään muunkaan mennä.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sitten hän päättää, että vähät siitä, kaasuttaa, ottaa muutaman mukaansa, pääsee taas omalle kaistalleen ja kuulee sitten takaansa pamahduksen ja kalinaa. Vastaantullut auto ajoi kolarin.

Keltaiset viivat on niillä paikoilla, joissa näkyvyys on huono.

Joskus on liikennevaloissa miettinyt, mitä jos menisi. Sitten kulman takaa on kaasuttanut auto.

Arto Köykkä kirjoitti...

Mahdollisuuksia on kolme:
1) Anonyymilla kommentoijalla ei ole ajokorttia.
2) Anonyymilla kommetoijalla on ajokortti muttei nimeksikään ajokokemusta.
3) Olen kirjoittanut epäselvästi eikä ajatus ole tullut ymmärretyksi.

Anonyymi kirjoitti...

Vaihtoehdot 1 ja 2, terv viestin anonyymi kirjoittaja. Koska vaihtoehto 1, niin liikennevalokohdan ymmärtää hetkessä jalankulkijan näkövinkkelistä kirjoitetuksi. Näkyvyys niissäkin monesti hyvä mutta jotenkin sieltä vain se auto on huristanut ohi. Veikkaus keltaisen viivan syystä saattoi mennä vikaan mutta jos tällä kirjoituksella tavoitellaan jotain yleisempää viestiä moraalista (esimerkiksi sääntöjen noudattamisen tärkeys suhteessa riskin suuruuteen), niin keskustelu vertauksen oikeellisuudesta on toki tarpeen.