Ulos lähtiessäni otan mukaan kotiavaimet, rahat tai kortin, kännykän ja silmälasit. Ihminen tarvitsee arjessaan myös vakioajatuksia, jotka tulevat nopeasti mieleen ilman, että niitä erikseen kaivelisi muistista. Ne ovat hätäapuja elämän kriiseihin.
Taannoin kirjoitin siitä, kuinka hyödyllistä on erottaa harmit ja murheet toisistaan. Yhtä hyödyllinen elämän periaate on lausuttu tunnetussa AA-rukouksessa: "Jumala, anna minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa mitkä voin ja viisautta erottaa nämä toisistaan."
Aivan tuollaisena rukouksesta ei ole kannattelemaan koko elämää. Sen ongelmana on keskittyminen yhteen minään. Ihminen ei voi yksin muuttaa kaikkia asioita, mutta mahdollisuudet kasvavat huomattavasti, jos kutsuu mukaan edes yhden kaverinsa tai vaikkapa he kaikki. Osana suurta kansanliikettä voi jo muuttaa maailmaa. Niinpä monikkomuoto toimisi paremmin: "– – rohkeutta muuttaa se, minkä voimme muuttaa."
Lauseen tekijänoikeudet kuuluvat tiettävästi amerikkalaiselle teologille Reinhold Niebuhrille, ja niitä on kunnioitettava. Se vuoksi annan rukouksen kuitenkin olla siinä muodossa kuin se on.
Rukousta on sanottu myös tyyneysrukoukseksi. Se on vähän outoa, sillä se kutsuu tyyneyden ohella myös rohkeaan toimintaan ja viisaaseen erotteluun.
Moni ihminen on keksinyt käyttää tätä rukousta elämässään. Esimerkiksi Yö-yhtyeessä vaikuttanut ja sittemmin edesmennyt muusikko Olli Lindholm sanoi: "Olen ollut nyt raittiina 18 vuotta. Tänä päivänä minulle läheisin rukous on AA-kerhon tyyneysrukous. Osaan sen ulkoa, koska tarvitsen sitä päivittäin."
Olli Lindholm nuorten ympäröimänä Jämsässä Patalahden taukopaikalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti