Salama iski suuren puun säpäleiksi seurakuntamme kesäkodilla. Puun vieressä ollut enkeliveistos tärveltyi samalla niin pahasti, että se jouduttiin poistamaan.
Käsittääkseni enkeli oli muotoiltu moottorisahalla, ja siinä mielessä se oli käsityötaidon mestarinnäyte.
En ole väittänyt ihmisten enkeliuskoa vastaan. Minulle sopii, että se on jollekulle tärkeää, mutta itse en ole nähnyt enkeleille käyttöä. Uskon, että Jumala voi suojella ihmisparkoja muutenkin.
Veistos on kaikesta huolimatta mietityttänyt minua. On kiusannut, että enkelin katse ja ojennetut kädet olivat kohti taivasta.
Jos ajatellaan, että enkeli on turvaamassa ihmisiä tai ilmoittamassa jotain tärkeää, katse ei voi olla pilvien suuntaan. Jos kädet viittilöivät taivaalle, ne ovat poissa apua tarvitsevasta ihmisestä. Lapset tarvitsevat taluttavia käsiä täällä alhaalla, ei korkeuksissa johon pienet eivät yllä. Jos enkeli kertoo ihmisille jotain tärkeää, hän ei voi samaan aikaan tuijotella aivan toisaalle.
Mielessäni on ollut helatorstain raamatunteksti: "Ja kun he Jeesuksen etääntyessä vielä tähysivät taivaalle, heidän vieressään seisoi yhtäkkiä kaksi valkopukuista miestä. Nämä sanoivat: 'Galilean miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle?'"
Ehkä tuon voisi kääntää vielä terävämmin: "Mitä te siinä taivaalle töllistelette?"
2 kommenttia:
Muuttaneeko tilannetta muuksi se, että alunperin enkelin edessä oli suuri risti. Taisi olla veistetty vielä samasta rungosta kun enkelikin. Poikkipuu oli ymmärrettävästi erillinen. Risti hävisi jossain vaiheessa. Syytä en tiedä.
En osaa varmaksi sanoa, koska en saa ihan kiinni siitä, millainen kokonaisuus on ollut ristin kanssa, Veikkaisin, että asia ei kuitenkaan muutu ratkaisevasti, koska tyhjässä ristissä ei ole palvomista. Sehän kertoo juuri siitä, että Kristus ei enää ole siellä. Voi kuitenkin olla, että olen väärässä, koska en tarkasti tunne asiaa.
Lähetä kommentti