Isäukon viimeiset vaiheet opettivat sairaala-elämästä ja lääkäreistä paljon.
Opin esimerkiksi sen, millä tavoin asiansa osaavat huippuspesialistit erosivat elämäänsä kyllästyneistä ja kaiken kunnianhimonsa menettäneistä virkalääkäreistä. Huiput (joissa oli mukana myös tavallisia terveyskeskuksen yleislääkäreitä) olivat valmiita kuuntelemaan potilaan omaisia, koska tiesivät juuri heidän olevan perillä lääkkeiden sivuvaikutuksista.
Elämäänsä kyllästyneille lääkäreille omaisten sana ei painanut mitään. He eivät välittäneet myöskään valtakunnan tason osaajista yhtään mitään.
lauantai 20. syyskuuta 2008
keskiviikko 17. syyskuuta 2008
Higgsin hiukkanen veikkauskupongille
"Bakteerit. Pikkujuttuja." Tämä on yksi puolalaisen kirjailijan Jerzy Stanislaw Lecin terävistä aforismeista. Siinä elämän mittayksiköt asettuvat omaan merkilliseen järjestykseensä. Pieni ei välttämättä ole pientä.
Viime aikoina lehdissä on ollut otsikoita, jotka kertovat uudesta eurooppalaisesta CERNin hiukkaskiihdyttimestä. Nyt etsitään tosissaan Higgsin hiukkasta.
Tieto voi vaikuttaa fyysikoiden näpertelyltä: yksi hiukkanen sinne tai tänne. Higgsin hiukkanen on kuitenkin ratkaiseva osa tiedemiesten palapeliä, joka selvittää miksi on massaa ja miksi toisaalta ei ole. Kyse on koko maailmankuvamme perusteista.
Tähän mennessä Higgsin hiukkasta ei ole löydetty, mutta CERNissä toiveet ovat korkealla. Jos hiukkanen löytyy, tieteellinen maailmankuva vahvistuu jälleen. Jos ei löydy, fysiikan teoriat ovat ratkaisevalta osin päreinä ja joudutaan uudella tavalla miettimään, mistä ihmeen näkökulmasta aineen perimmäistä salaisuutta voitaisiin lähestyä.
Kaikkine seurannaisineen Higgsin hiukkanen on meille tärkeämpi asia kuin jääkiekon SM-liiga. Sen voisi ottaa veikkauskupongille tai vedonlyönnin kohteeksi.
Viime aikoina lehdissä on ollut otsikoita, jotka kertovat uudesta eurooppalaisesta CERNin hiukkaskiihdyttimestä. Nyt etsitään tosissaan Higgsin hiukkasta.
Tieto voi vaikuttaa fyysikoiden näpertelyltä: yksi hiukkanen sinne tai tänne. Higgsin hiukkanen on kuitenkin ratkaiseva osa tiedemiesten palapeliä, joka selvittää miksi on massaa ja miksi toisaalta ei ole. Kyse on koko maailmankuvamme perusteista.
Tähän mennessä Higgsin hiukkasta ei ole löydetty, mutta CERNissä toiveet ovat korkealla. Jos hiukkanen löytyy, tieteellinen maailmankuva vahvistuu jälleen. Jos ei löydy, fysiikan teoriat ovat ratkaisevalta osin päreinä ja joudutaan uudella tavalla miettimään, mistä ihmeen näkökulmasta aineen perimmäistä salaisuutta voitaisiin lähestyä.
Kaikkine seurannaisineen Higgsin hiukkanen on meille tärkeämpi asia kuin jääkiekon SM-liiga. Sen voisi ottaa veikkauskupongille tai vedonlyönnin kohteeksi.
lauantai 13. syyskuuta 2008
Kahdensadan vuoden kuluttua
Nuorten kanssa istuteltiin viime torstaina puita. Niiden istuttaminen on minusta aina yhtä vaikuttavaa.
Kymmenen vanhana olin koulumme mukana katsomassa, kuinka tasavuosia täyttäneen Suomen kunniaksi istutettiin puu. Kun joskus olen mennyt tuon vanhan kouluni kautta, olen joka kerta tarkastanut, miten se puu jaksaa nyt, kymmeniä vuosia myöhemmin.
Tai muistan myös sen, kuinka olin oman isäni kanssa suunnilleen samassa iässä istuttamassa männyntaimia. Hän kertoi minulle, ettei ikinä näkisi niiden kasvaneen täyteen mittaan, ja siitä huolimatta hän istutti ne taimet.
Samaan teemaan liittyy saksalaisen Dorothee Söllen muistelmissa ollut kuvaus keskiaikaisten katedraalien rakentamisesta. Kivenhakkaaja naputti kiveen suurenmoisen ruusun, varsinaisen elämäntyönsä, ja kuitenkin hän saattoi aavistaa, että hän ei koskaan pääsisi astumaan siihen rakennukseen, jota hän oli luomassa.
Edes hänen omat lapsensa eivät nähneet kirkkoa valmiina. Keskiaikaisia katedraaleja rakennettiin kaksisataa vuotta, joskus kauemminkin.
Kymmenen vanhana olin koulumme mukana katsomassa, kuinka tasavuosia täyttäneen Suomen kunniaksi istutettiin puu. Kun joskus olen mennyt tuon vanhan kouluni kautta, olen joka kerta tarkastanut, miten se puu jaksaa nyt, kymmeniä vuosia myöhemmin.
Tai muistan myös sen, kuinka olin oman isäni kanssa suunnilleen samassa iässä istuttamassa männyntaimia. Hän kertoi minulle, ettei ikinä näkisi niiden kasvaneen täyteen mittaan, ja siitä huolimatta hän istutti ne taimet.
Samaan teemaan liittyy saksalaisen Dorothee Söllen muistelmissa ollut kuvaus keskiaikaisten katedraalien rakentamisesta. Kivenhakkaaja naputti kiveen suurenmoisen ruusun, varsinaisen elämäntyönsä, ja kuitenkin hän saattoi aavistaa, että hän ei koskaan pääsisi astumaan siihen rakennukseen, jota hän oli luomassa.
Edes hänen omat lapsensa eivät nähneet kirkkoa valmiina. Keskiaikaisia katedraaleja rakennettiin kaksisataa vuotta, joskus kauemminkin.
torstai 11. syyskuuta 2008
Myös julkiset teloitukset ovat viihdettä
Jotkut näemmä löytävät Big Brotherista positiivisia puolia. En vain ole nähnyt kenenkään perustelevan mielipidettään millään muulla kuin sillä, että Big Brother viihdyttää.
Viihdyttäminen ei kuitenkaan ole eettisessä keskustelussa minkäänlainen arvo. Viihtymisen tarpeessaan ihmiset ovat osallistuneet gladiaattorinäytöksiin ja julkisiin teloituksiin. Myös härkätaistelut ja kukkotappelut viihdyttävät ihmisiä. Jollekulle jopa joukkoraiskaukset ovat viihdettä.
Hyvät viihdyttävyyteen vetoajat, teidän on keksittävä parempia perusteluita.
Viihdyttäminen ei kuitenkaan ole eettisessä keskustelussa minkäänlainen arvo. Viihtymisen tarpeessaan ihmiset ovat osallistuneet gladiaattorinäytöksiin ja julkisiin teloituksiin. Myös härkätaistelut ja kukkotappelut viihdyttävät ihmisiä. Jollekulle jopa joukkoraiskaukset ovat viihdettä.
Hyvät viihdyttävyyteen vetoajat, teidän on keksittävä parempia perusteluita.
maanantai 8. syyskuuta 2008
Ei voi pettyä
Viime viikonloppuna kuulin (Mirjainkerin kertomana) tarinan viime olympialaisista. Ruotsalaisten suosikkiuimari, 14-vuotias Euroopan mestari oli sijoittunut olympialaisissa sijalle 27. Sanomalehdet otsikoivat: "Ruotsalaisuimari romahti."
Tytön valmentaja oli kuitenkin sanonut: "Ei 14-vuotiaaseen voi pettyä."
En muista, että kukaan olisi pitkään aikaan sanonut tuon ikäisestä mitään näin viisasta.
Ajatusta voisi laajentaa muihinkin ikäryhmiin: "Ei 2-vuotiaalta voi edellyttää." "Ei 80-vuotiaalta voi vaatia."
Tytön valmentaja oli kuitenkin sanonut: "Ei 14-vuotiaaseen voi pettyä."
En muista, että kukaan olisi pitkään aikaan sanonut tuon ikäisestä mitään näin viisasta.
Ajatusta voisi laajentaa muihinkin ikäryhmiin: "Ei 2-vuotiaalta voi edellyttää." "Ei 80-vuotiaalta voi vaatia."
torstai 4. syyskuuta 2008
100 euroa
Suuren tavaratalon esitteen mukaan 100 eurolla saisi yhden trikoohuivin (kuuluisaa merkkiä), kaksikymmentä viinilasia ja miesten villatakin, jossa on tekoturkisvuori.
Paikallislehden mukaan 100 euroa riittäisi 10 kiloon maustettua naudan sisäpaistia. Suunnilleen yhtä paljon maksavat myös partakone ja kohtalaisen hyvät juoksukengät.
Minä ostin hieman yli 100 eurolla Dostojevskia. Sain kolme kirjaa, joista kaksi on kirjailijan ei niin merkittäviä teoksia, ja sen yhden olen lukenut kolmesti aiemmin. Nyt on käsissäni uusi käännös.
On juhlat tulossa.
Paikallislehden mukaan 100 euroa riittäisi 10 kiloon maustettua naudan sisäpaistia. Suunnilleen yhtä paljon maksavat myös partakone ja kohtalaisen hyvät juoksukengät.
Minä ostin hieman yli 100 eurolla Dostojevskia. Sain kolme kirjaa, joista kaksi on kirjailijan ei niin merkittäviä teoksia, ja sen yhden olen lukenut kolmesti aiemmin. Nyt on käsissäni uusi käännös.
On juhlat tulossa.
tiistai 2. syyskuuta 2008
Taidan ruveta lestadiolaiseksi
Kaiken kohun keskellä minunkin oli pakko katsoa Big Brotheria. Ehkä huonompaakin televisio-ohjelma olisi mahdollista tehdä. En vain keksi millaista se mahtaisi olla. Tässä porukka juntteja suljetaan samaan taloon, ja toinen porukka juntteja katsoo, mitä ne tekevät.
Taidan ruveta lestadiolaiseksi. He ovat oikeassa siinä, mitä ovat aina sanoneet: televisio on sontaluukku. Turhaan niille lestadiolaisille on naureskeltu ja heidän tiukkapipoisuuttaan on paheksuttu. Jokainen voi itse tarkistaa, mihin tässä on tultu.
Ainakin voisi aloittaa maailman parantamisen tästä: kieltäytyisi tuosta roskasta. Sanoisi että tämä saa jo riittää.
Taidan ruveta lestadiolaiseksi. He ovat oikeassa siinä, mitä ovat aina sanoneet: televisio on sontaluukku. Turhaan niille lestadiolaisille on naureskeltu ja heidän tiukkapipoisuuttaan on paheksuttu. Jokainen voi itse tarkistaa, mihin tässä on tultu.
Ainakin voisi aloittaa maailman parantamisen tästä: kieltäytyisi tuosta roskasta. Sanoisi että tämä saa jo riittää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
