maanantai 24. syyskuuta 2018

Syyskuun tuumailut 2/7 (Tökkää polvitaipeeseen)

Kun pääni nousee
tarkka-ampujien maaliksi
tai palloksi johon voi tähdätä
kananmunat ja mädät tomaatit
tai kun erehdyn katsomaan
ihmiskavereitani alaviistoon,
silloin tökkää minua polvitaipeeseen.

sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Syyskuun tuumailut 1/7 (Ei harmita)

Anna anteeksi että kävelin punaisia päin,
jätin polkupyöräkypäräni kotiin
tai en ostanut olleenkaan,
vedin röökiä kuusiaidan takana,
join oluet liian nopeasti
vilkaisin kaverin paperia kun omasta päästä ei tullut mieleen,
jätin tulematta vaikka olisin kyennyt kyllä,
ja takarivillä räpläsin kännykkää.
Etuilin jonossa,
asettelin istumajärjestykseen uuteen malliin
jotta sijaiset olisivat olleet sekaisin kuin
neuvostosotilaat miehittämässään Prahassa,
jossa katukilvet oli käännetty uusiin suuntiin.
Kävin haukkaamassa naapurin
ensimmäisestä omenapuusta sen ensimmäistä omenaa,
karan jätin.
Vedin kissaa hännästä,
opetin turistille aivan väärät kirosanat kun se kysyi.
Irvistin papille kun se käänsi selkänsä.
Heitin lumipalloa pihan kielletyllä alueella.
Otin kuusi kalapuikkoa vaikka sai ottaa vain viisi.
Anteeksi kaikki tämä.
Tai suoraan sanoen mua harmita ollenkaan.

lauantai 22. syyskuuta 2018

Kuinka kauan Raamatun lukeminen kestää?

Silloin tällöin minulta kysytään, kuinka kauan Raamatun lukeminen oikein kestää ja mistä sen lukeminen kannattaisi aloittaa.

Jos Vanhan testamentin aikoo lukea kahdessa vuodessa, on päästeltävä puolitoista lukua päivässä. Uuden testamentin lukeminen on pienempi urakka. Kahdessa vuodessa sen lukee läpi, jos etenee 10 - 15 jakeen päivänopeudella. Se ei ole paljon se.

Taustojen selvittäminen lisää kiinnostusta. Wikipediakaan ei ole tässä huono.

Koko Raamatun lukeminen ei ole kovin mielekäs tehtävä. Raamattu on kirjakokoelma, eikä kirjojakaan lueta niin, että aloitetaan kirjahyllyssä ylärivistä vasemmalta ja jatketaan siitä kirja kerrallaan.

Ensin kannattaa lukea evankeliumit. Seuraavaksi on hyvä perehtyä muuhun Uuteen testamenttiin. Tämän jälkeen olisi alkusivujen ja Psalmein vuoro. Sananlaskut ovat mukavia välipaloja, ja niitä voi lukea milloin tahansa.

Jos Raamatun ydinajatuksista haluaa saada kiinni, tämä kirjakokoelma kannattaa ajatella Jumalan kirjeeksi, jonka hän on lähettänyt ihmiskunnalle. Ei voi olla niin, että me yksin arviomme sitä. Sekin arvioi meitä. Samalla on muistettava, että Jumala ei puhu vain helposti ja suorasanaisesti, vaan myös kertomusten, vertausten ja runojen avulla. Hänellä on vapautensa lähestyä meitä myös sellaisilla historiallisilla tapahtumilla, joiden moraalia me paheksumme.

*   *   *

Koraanin tai minkään kirjan julkinen, teatraalinen polttaminen ei ole sananvapauden harjoittamista vaan sen rajoittamista. Sanojahan siinä palaa. Sananvapautta on päinvastoin se, että kirjoja tehdään lisää.

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Jalkapallon ongelmakäyttö uhkaa

Ilman maksukanavia on ollut helppo pysyä jalkapallon kohtuukäyttäjänä. Talven ajan Yle on tarjonnut kerran viikossa Mestareiden liigaa ja satunnaisia maaotteluja. MM- ja EM-kisojen aikaan olen langennut jalkapallon ongelmakäyttäjäksi, mutta se on ollut vaaratonta, koska kisojen jälkeen on tullut pakosti kuiva kausi.

Tänä vuonna Yle julisti kieltolain, kun Mestareiden liigan lähetykset loppuivat ja jalkapallo katosi televisiosta lähes kokonaan. Oli pakko hankkia maksullisia kanavia, sillä absolutistiksi en kykene.
Miten tässä nyt pysyy kohtuukäyttäjänä? Tälläkin viikolla tiistait ja keskiviikot voi täyttää lähes kokonaan Mestareiden liigalla. Torstaina voi upota Eurooppa-liigaan ja viikonloppuna tulee Espanjasn pelejä.

Kun tämän kaiken katsoo, ei tarvitse pahassa maailmassa käydäkään.

Entä miten suojataan nuoria turmiollisilta houkutuksilta? Miten minulle olisi käynyt, jos olisin tärkeinä nuoruusvuosina käyttänyt koko elämäni jalkapalloon? Sekin tuottaa elämän ymmärrystä, mutta ei se kaikkeen riitä. Olisivatko Kafkan ja Hemingwayn kirjat jääneet minultalukematta (Dostojevski tuli vasta myöhemmin)? Ne ovat avanneet näkymäni maailmankirjallisuuteen, josta melkeinpä jokainen ihmisymmärrykseni hippu tulee. Tietysti omat elämänvaiheenikin ovat tuottaneet tärkeitä opetuksia, mutta juuri kirjat ovat auttaneet tulkitsemaan niitä opetuksia.

Maksukanavani äärellä täytyy oikein miettiä, kuinka paljon sallin itselleni jalkapalloa ja milloin on syytä sanoa, että nyt katsomisesta tulee loppu.

maanantai 17. syyskuuta 2018

Perintöriitojen häpeä

Aamulehden syyskuinen kolumnini käsitteli aihetta, josta olen havainnut puhuttavan hämmästyttävän vähän. Perintöriidat tuovat elämään onnettomuutta saman verran kuin oma sairastuminen, läheisen kuolema tai avioero. Aikuinen toipuu äitinsä kuolemasta lähes ennalleen, mutta äidin perinnöstä aiheutuneet kiistat voivat olla elinikäinen kipu.

Aiheesta on vaiettu ilmeisesti sen takia, että rehellinen puhe tuottaa häpeää. Toisaalta muiden ihmisten selostuksia perinnönjaossa koetuista vääryyksistä on kiusallista kuulla, sillä harvoin niissä on objektiivista otetta.

Vaikuttaa siltä, että tekstini on tuottanut runsaasti kahvipöytäkeskusteluja.

Aamulehden kolumnini on täällä: https://www.aamulehti.fi/mielipiteet/rakkaus-punnitaan-vasta-perinnonjaossa-omaisuuteen-takerrutaan-kuin-henkiriepuun-201199195

perjantai 14. syyskuuta 2018

Lupasivat mutta eivät tulleet

Olen muistellut hyvin kaukaisia aikoja. Joskus opiskeluvuosien kesäteologin töissä pidin rippileirin vierailupäivän kirkonmenoissa saarnan. Nuoret tykkäsivät kovasti, vaikka saarna oli kovin lapsellinen tekele. Tai ehkä he pitivät juuri sen tähden.

Nuoret vakuuttivat suurena joukkona, että tulisivat kaikki paikalle joka sunnuntai, kunhan minä olisin kirkossa ja saarnailisin siellä.

Ketään en ole ikinä nähnyt. En usko, että tämä johtui siitä, että lupaajat olivat kovin nuoria, eikä siitäkään että olemme kulkeneet maantieteellisesti hieman erilleen.

Tällaisia lupauksia ei vain yleensä pidetä.

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Simply Clever tuskin on kovin myyvä ilmaus

Viikonlopun lehdissä on näyttävä kokosivun Škoda-mainos. Suomenkielisille asiakkaille autoa myydään iskusanalla "Simply Clever".

Siinä on taas kaksi täysin turhaa englannin kielen sanaa suomenkielisessä ympäristössä. Ymmärtäisin idean, jos sen voisi ajatella tuottavan kaupallista menestystä. Siihen en kuitenkaan usko.

Olen varma, että myyntiä edistettäisiin paremmin vaikkapa sanoilla "Se nyt on vain viisaampaa", "Viisaan valinta" tai "Skoda kuuluu viisaaseen kotiin".

Tarvittaessa keksin näitä iskulauseita lisää. Järjestäisin potkut mainostoimittajalle, joka ei keksisi tuotteestani muuta kuin vieraskielistä jorinaa.