Juuri nyt koti-Pirkkala tuntuu kummalliselta paikalta. Kuntakeskuksen ovat purkaneet niin taivaan tuuliin, ettei sinne viitsi lainkaan mennä. Koko keskustan olemassaolo on toistaiseksi lakkautettu.
Samaan aikaan laitettiin Vanha kirkko remonttiin. Kuolleiden kanssa ajellaan sinne tänne, kun luonnollisin siunaamispaikka on pelistä poissa.
Ja sitten ohitustien remontti. Keskellä kuntaa on monen kilometrin avolouhos.
Terveyskeskus on vaiheessa, rakennusvaiheessa. Vuodepotilaat on kuskattu järven toiselle puolen naapurin tontille.
Kuinka monta tällaista ihminen aivan oikeasti jaksaa? Kaikki on remontissa ja kaikki on rempallaan. Uskotaan, että tätä menoa tulee uusi, uljaampi maailma. Enpähän tiedä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti