Olen lueskellut Antilan Samin blogia (http://samppu.blogspot.com), jossa hän kertoo matkastaan Siperian halki Kiinaan. Tällä hetkellä hän on Beijingissä. Kukaan ulkomaalainen ei voi välttyä siltä tosiasialta, että ollessaan vieraan maan pääkaupungissa hän on turisti, joka noudattaa miljoonien edeltäjiensä kulkusuunnitelmaa. Tämä pätee myös Samiin.
Mutta kertoessaan elämästä Gobin aavikolla Sami on upeimmillaan, ja kun Sami on upeimmillaan, se on upeaa se.
Gobin aavikolla ei ole normaaleja turistien turvajärjestelmiä eikä matkavisioita. Siellä Sami voi kertoa jurtassa asumisesta, tarpeidensa tekemisestä aavikolle ja eksyneiden kimppuun käyvistä susista.
Mieleen tulee Tiinalta ja Tomilta oppimani sana "skrämplääminen". Se taas on Alaskan sanoja ja viittaa siihen, kuinka ihminen poikkeaa normaalilta vaellusreitiltä, vaikkapa tavoittaakseen hienoimmat näkymät. Kulkee normaalien vaellusreittien ulkopuolella maisemassa, joka muistuttaa munakokkelia. Se on vaivan maksamista siitä hyvästä, että näkee enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti