Tänä aamuna heräsin ilmoitukseen, että ikkunaremontin alta
pitää siirtää tietokone alakertaan duunarien tieltä pois. Irrotin kaksi näyttöä
ja skannerin keskusyksiköstä, verkkojohdon ja kolme muuta johtoa. Vielä olivat
virtajohdot.
Siihen meni yli puoli tuntia. Iltapäivällä tuo kaikki oli
tehtävä toisin päin.
Minut oli tilattu katuosoitteeseen, jonka numeron piti olla
21. Ilmeni, että numero olikin 42. Jonkin verran lohdutti, että vika ei ollut
minun, koska tuolla tavoin väärin ihminen ei kuule. Unohdin puhelimen kotiin,
joten en voinut soittaa matkalta, ja niin koko asia peruuntui. Saivat tulla
toimeen ilman minua.
Tällaisissa tilanteissa lohduttaudun sillä, että jalka ei
ole poikki. Se sekoittaisi elämästä monta kuukautta, ei vain yhtä päivää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti