Suomalaiset ovat itse toteuttamassa oman syrjäytymisensä väheksymällä omaa kieltään. Tämän voi havaita vaikkapa siitä, että Helsinki–Vantaa lienee Euroopassa ainoa lentokenttä, jonka kylteissä kansallinen kieli on sysätty kakkoseksi. Siihenkin suostutaan, että Helsingissä on ravintoloita, joissa saa palvelua vain englanniksi. Yliopistoissa maisteriopinnot ovat muuttumassa täysin englanninkielisiksi, vaikka aikanaan on taisteltu latinan syrjäyttämiseksi ja kamppailtu pääsemiseksi ruotsin vallan alta pois.
Minulla on vielä yksi henkilökohtainen esimerkki, kenties kaikkein hämmästyttävin: VR ilmoitti junavuoron peruutuksesta pelkästään englanninkielisellä sähköpostilla. Osaan tämän verran englantia, mutta on outoa, että suomi ei riitä edes junalippuostoksiin. Vieraskieliset lisäversiot eivät minua haittaa. Olkoon tekstin jatkona vaikka urdua.
Aikanaan ostin lipun VR:n suomenkielisiltä sivuilta suomenkielisellä selaimella normaaliin tapaan, joten teknisen syyn todennäköisyys on olematon.
Oma kysymyksensä on vielä siinä, että suomalaiset yliarvioivat englannin kielen riittävyyttä. En ole kansainvälisen kaupan asiantuntija, mutta minua viisaammat ovat kertoneet, ettei tarvitse mennä edes Saksaa kauemmaksi. Sieltä voi ostaa englanniksi, mutta sinne myydäkseen on osattava saksaa.
1 kommentti:
Pieni osa Baabelin tornin rakentamistako?
Lähetä kommentti