Olen aina ostanut jouluksi jonkin kotimaisen uutuusromaanin. Toissa kerralla se oli Hanna-Riikka Kuisman Korvaushoito. Sen kikkailematon nimi kertoi tyhjentävästi kirjan aiheen, joka tuli hyvin kuvatuksi. Marjo Niemen romaani nimi, Pienen budjetin sotaelokuva, vaikutti viime joulun valintaani. Jäi kuitenkin arvoitukseksi, minkä tähden romaani oli nimetty niin kuin oli.
Onnistunut nimivalinta vaikuttaa kirjan kaupalliseen menestykseen. Milan Kunderan Tšekkiläinen pila oli jäädä minulta halpishyllyyn typerän nimensä takia. Onneksi ei jäänyt. Ilmeisesti kustantajakin on havainnut jonkinlaisen ongelman, koska myöhemmin teos on ilmestynyt nimellä Pila. Kunderan Olemisen sietämätön keveys oli sitten täydellinen menestys sekä taiteellisesti että kaupallisesti. Sen nimestä tuli monin tavoin muunneltu meemi.
Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan on nykyään jonkinlainen kulttikirja. Ainakin puolet myyntimenestyksestä perustuu sen raflaavaan nimeen. Jos se olisi julkaistu alkuperäisellä nimellään Mestari ja Margarita, se olisi päätynyt vain kirjallisuusfriikkien käsiin. Lopullisesti myynti olisi ehkä tyrehtynyt, jos olisi ymmärretty, että Mestari viittaa myös Jeesukseen.
Mikael Niemen Populäärimusikkia Vittulanjänkältä saa ainakin Suomessa kiittää menestyksestään houkuttelevaa nimeään. Romaanihan ei ole lainkaan räävitön, vaan on lämminhenkinen nuoruusmuistelma Tornionjoen varrelta. Tuskin sitä olisi täällä huomattu, jos sen nimeksi olisi tullut vaikkapa Musiikkia Pajalasta.
