Radio-ohjelmassa Aristoteleen kantapää nostettiin esiin viime marraskuulta ulkoministeri Elina Valtosen ilmaus, että kattila soimaa väärää kantta.
Tällaista ilmaisua kansanperinne ei tunne. Sanotaan kyllä, että pata kattilaa soimaa, vakka kantensa valitkoon eikä pidä haukkua väärää puuta.
Ulkoministerin sanat vaikuttavat kömmähdykseltä. Tosin hänen uusmuodostelmassaan näyttää aivan vahingossa olevan pätevää logiikkaa.
Myöskään nuorten jääkiekon MM-joukkueen kapteenilta kaikki lausunnot eivät menneet oikein, kun häntä haastateltiin hävityn pronssipelin jälkeen. Hän kertoi joukkueestaan, että kyllä on krokotiilin kyyneleitä annettu tulla ulos.
Nuori kapteeni oli käsittänyt krokotiilin kyyneleet väärin. Nehän merkitsevät teeskenneltyä surua. Vanhan uskomuksen mukaan krokotiili itki lapsen lailla houkutellakseen myötätuntoisia ihmisiä luokseen ja syödäkseen heidät suuhunsa.
Annetaan nuorelle miehelle anteeksi. Jääkiekkotreeneissä ei varmaan opetella sanontojen sisältöä.
Sikälikin häntä on armahdettava, että toisin kuin hän näyttä uskovan, hän ja hänen joukkueensa eivät ole millään tavoin vastuussa Suomen kansalle. On kiva jos pärjäävät, mutta jos eivät, heidän aikansa ehtii vielä tulla. Niin kuin viisas ruotsalaisvalmentaja ilmaisi uimarinsa epäonnistuttua, nuoriin ei voi pettyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti