lauantai 7. maaliskuuta 2020

Kirjallisia lainauksia hammaslääkärin tuolissa

Amalgaamipaikka oli laajentunut ja sitä myötä halkaissut hampaan. Tapaus on kuulemma melko tavallinen. Hampaani oli hajonnut kolmeen osaan, eikä sen pelastamiseksi ollut mitään tehtävissä. Hammaslääkäri lohdutteli, että se oli vain yksi hammas ja vielähän niitä siellä oli.

Lohdutukset huvittivat minua. Siinä leuka puudutettuna siteerasin Paavo Haavikkoa: "Kynttilä palamalla, pullo tyhjentymällä, elämä merkitys merkitykseltä. Ovella kiitä ja kumarra."

Lääkärin mielestä se oli kaunis runo. Onnittelut kirjailijalle! Hän voi olla tyytyväinen työhönsä, jos häntä lainataan hammaslääkärin tuolissa.

Minä puolestani olin elämän käännekohdassa. Ensimmäisen kerran minussa kuoli jotain niin, että sen itse huomasin. Olin ilmiselvästi sillä tiellä, jota kaikki tulemme kulkemaan.

Elämä on arvaamatonta. Minulta kuoli hammas, joltakulta toiselta katkesi jokin ratkaiseva verisuoni. Minä olen porskuttanut tuosta tapauksesta monta vuotta, toinen jätti matkansa siihen.

Ei kommentteja: