Lukioaikoina pisti silmääni muuan paikallislehden toimittaja, jonka teksteistä etsin lukiolaisen vimmalla kirjoitusvirheitä ja suoranaisia typeryyksiä. Niitä oli paljon. Minulla on kerrottavana niistä yksi esimerkki, joka osoittaa, että lukiolaispoika oli oikeilla jäljillä:
Järvenpäässä oli suosittu K-kauppa, joka oli liikevaihdoltaan muistaakseni Suomen suurin. Kauppias tunnettiin kaupungilla, niin myös hänen poikansa, tosin eri syistä kuin isänsä. Pojan elämäntavat tiivistyivät siihen, että hän oli pakoautossa, jota poliisi ajoi takaa. Oli tarkoitus ampua vain varoituslaukaus, mutta kovassa vauhdissa poliisi epäonnistui. Luoti lävisti takalasin ja osui poikaan niin, että tämä kuoli.
Seuraavassa lehdessä seuraamani toimittaja uutisoi tapauksen. Ilmeni, että hän oli heti onnettomuuden jälkeen mennyt kotiin haastattelemaan lapsensa menettänyttä isää. En aivan tekisi niin.
Sitten tulee tämän juttuni ydin, nimittäin se, millaisen lauseen toimittaja kirjoitti lehteen. Hän kirjoitti näin: "Isä pahoitteli tapahtunutta." Taisi kielitaju pettää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti