Nykysuomen sanakirjan nykyaikainen vastine on netistä löytyvä Kielitoimiston sanakirja. Siellä sana pahoitella määritellään näin: "Lausua mielipahansa jostakin, valittaa, surkutella." Toisenlainen merkitys on sanalla anteeksi. Se esiintyy tietyissä kohteliaisuusfraaseissa, kuten "suonette anteeksi". Keskityn kuitenkin käsittelemieni teemojen kannalta anteeksipyynnön vakavimpaan merkitykseen eli siihen, että rikkomuksen pyydetään jäävän huomiota vaille.
Anteeksipyynnössä on oleellista siihen liittyvä syyllisyyden tunne, kun taas pahoittelussa ei ole syyllisyyttä. Sattui vain käymään ikävästi. Anteeksipyyntöä tarvitaan, kun teko on tahallinen tai siihen liittyy törkeä huolimattomuus.
Otetaan esimerkki: Jalkapalloilijalta riittää pahoittelu, kun hän taklaa toista pelaajaa sääntöjen sallimalla tavalla ja toinen loukkaantuu. Jos hän taas pelaa oleellisesti kovempaa kuin säännöt sallivat tai vahingoittaa peräti tahallisesti, hänen pitäisi katumapäälle tultuaan pyytää anteeksi. Silloin pahoitteleminen ei riitä.
Pahoittelu voi olla suorastaan loukkaavaa, kun se on oman syyllisyytensä perustetonta kieltämistä ja vakavien seurausten vähättelyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti