Proteesi ei ole jalka

On kovasti kiitelty kirkon ja koulujen ottamaa digiloikkaa. Nopeasti on kyetty rakentamaan uusia menetelmiä. Jumalanpalveluksia ovat seuranneet ihmiset, joita ei mitenkään saisi tulemaan kirkkoon. Jotkut oppilaat menestyvät paremmin etäopetuksessa kuin tulemalla perinteisesti kouluun.

Tämä kaikki on totta, mutta totta on sekin, että hyvällä jalkaproteesilla joku juoksee kovempaa kuin kahdella alkuperäisellä jalallaan.

Ongelmana on vain se, että kirkko on kirkko, koulu on koulu ja jalka on jalka. Alkuperäisellä on jokin selittämätön arvonsa. Ihminen omaksuu Jumalaa myös kirkon tuoksuista ja ennen kaikkea ehkä juuri niistä, eikä toisen ihmisen läsnäoloa korvaa mikään. Hyvässä koulussa on ilmapiirinsä, joka tarttuu ihmiseen ja kulkee kaikkialle mihin sen kantajakin elämässään kulkee.