Kymmenen parasta tekstiäni vuodelta 2021

Olen tehnyt elämäni tilinpäätöstä viime vuoden osalta. Yksi tapa on valita blogiteksteistäni 10 eniten omia ajatuksiani liikuttanutta kirjoitusta. Olen kirjoittanut blogeja kaikkiaan 134. Luku on yhtä pienempi kuin edellisenä vuonna, joka oli ennätyksellisen satoisa. Tällaisia ovat valintani ilmestymisjärjestyksessä:

 1. Jukka Viikilän Finlandia-palkinnon voittanut romaani Taivaallinen vastaanotto on herättänyt keskustelua siitä, kuinka vaikealukuinen romaani saa olla. En ota kantaa Viikilän kirjaan, koska en ole sitä lukenut. Olen kuitenkin päätynyt ajatukseen, että siedettävästi lukukelpoisen romaanin tekeminen kuuluu kirjailijan ammattitaitoon. Kirjailijan ammattia on ymmärretyksi tuleminen 

2. Eri sukupolvista nuoret ovat hävinneet koronassa eniten. He ovat menettäneet niitä elämän aikoja, joista vanhemmat ikäpolvet saivat nauttia täysin siemauksin. "Tämä on ainoa vuoteni, jolloin olen 16-vuotias." Koronassa katoaa nuoruuden idea 

3. Tässä on proosaruno kiirastorstailta. Se julistaa, että kenenkään ei pidä luulla olevansa parempi kuin muut. "Päätit elää itsellesi. Mitäpä muista. Oma onnesi oli tärkeämpi kuin muiden murhe. Ruokapöydässä et välittänyt jäikö muille. Kaadoit puun vaikka siinä oli linnulla pesä. Tallustit likaisilla kengillä lattian poikki. Joku toinen siivoaa." Syntisten sairaala 

4. Teksti ei oikeastaan ole omani, vaan on kuvaus siitä, mitä roskakuskina työskentelevä Ari Mäenpää kirjoitti: roskakatosta rakennettaessa pitäisi kysyä, mitä kuljettaja siitä ajattelee. Muista kysyä roskakuskilta 

5. Otsikko hämää. Kirjallisuuden ystävät -nimisessä Facebook-ryhmässä oli ketju, jossa kysyttiin huonointa ikinä kokonaan lukemaasi kirjaa. Eräät valinnat olivat kummallisia, ja väitän niitä vastaan. Huonoin ikinä lukemani kirja 

6. Ateistiksi ilmoittautuvat julistavat usein, etteivät usko jumalaksi kutsuttuun olentoon. Ehkä jotakuta voi yllättää tieto siitä, etten usko minäkään. Jumala ei ole jokin lisäolio 

7. En muista elämäni varrelta dramaattisempaa jalkapallo-ottelua kuin Tanskan ja Suomen välinen peli EM-kisoissa. Tässä voi palauttaa mieleen, mitä kaikkea siinä tapahtuikaan. Käsikirjoittaja rällästi 

8. Tässä on pohdintaa ajasta ja siitä, kuinka elämä rakentuu niin kuin sipuliin tulee uusia kerroksia. Kukaan ei jätä lapsuutta taakseen, vaan ainoastaan kätkee sen sisäänsä. Mennyt kulkee aina mukana, vaikka sen päälle kasvaa uusia kerroksia. Elämä ei ole jana, se on sipuli 

9. Kannattaa miettiä tervehdyksiään ja avauslauseitaan. Ne voivat karkottaa. Aikanaan tuttujen sanat saivat minut tuntemaan, etten enää kuulunut kotikaupunkiini. Ne pumpsauttivat ulos 

10. Tämäkään tekstini ei ole omani. Mari Drah on kirjannut muistiin liikuttavan tapauksen mummon ja mopoauton kohtaamisesta. Se saa muistamaan, että on olemassa myös hyviä ihmisiä. Mummo kohtaa mopoauton